Marko Tapiota on pidetty Väinö Linnan oikeistolaisena vastineena
Kirjailija Marko Tapiota (oik. Marko Viktor Tapper; 15. elokuuta 1924 Saarijärvi – 14. kesäkuuta 1973 Seinäjoki) on pidetty Väinö Linnan oikeistolaisena vastineena. Tapion teoksen Arktisen hysteria ensimmäinen osa on nähty eräissä suhteissa vastaväitteeksi Väinö Linnan torpparitrilogialle.
Toisaalta Tapio oli modernistipiireissä harvinaisuus, sillä hän arvosti yli kaiken Väinö Linnaa – "Minä kyllä ylpeilen, että meilläkin sentään joku", on hän sanonut.
Tapio suunnitteli sukutarinaansa neliosaiseksi, mutta sarjasta ehti ilmestyä vain kaksi osaa. Hän kirjoitti teoksia, jotka problematiikkansa syvyyden ja tavoitteidensa vakavuuden ansiosta ovat jääneet harvinaisina, yksinäisinä saarekkeina sodanjälkeisen suomalaisen proosan aikakirjoihin.
Tapion tuotannon polttavimmaksi ja keskeisimmäksi teemaksi näyttää erottuvan jopa väkivaltaisia ratkaisuja vaativa isän ja pojan suhde. Se on mukana myös Arktisessa hysteriassa. Voimalaitosjohtajan itsekkään hahmon suhde työläisiin laajentuu padon murtuessa tuhoisaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Hysteria on pessimistinen, suorastaan nihilistinen teos.
Marko Tapio sai useita palkintoja ja apurahoja, muun muassa valtion kirjallisuuspalkinnon.
Tekstilähteet:
Kuvalähde:
