Persoonallisuushäiriöt
Persoonallisuushäiriöt, joita joskus kutsutaan myös luonnehäiriöiksi, ovat mielenterveyden häiriöiksi luokiteltuja kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa tai nuoruudessa ja jatkuvat aikuisiässä. Ne voivat aiheuttaa vakavia ongelmia ja toimintakyvyn heikkenemistä niistä kärsiville henkilöille. Persoonallisuushäiriöihin liittyy tyypillisesti aggressiota, ja häiriön vaikeutta voi tarkastella muun muassa aggression määrällä.
American Psychiatric Associationin mukaan persoonallisuushäiriöt ovat henkisen kokemuksen ja käytöksen kestäviä malleja, jotka poikkeavat huomattavasti kyseessä olevan henkilön oman kulttuurin odotuksista. Nämä mallit ovat monissa tapauksissa joustamattomia ja hellittämättömiä. Mallin alkaminen voidaan jäljittää ainakin aikuisuuden alkuun. Tullakseen diagnosoiduksi persoonallisuushäiriöksi käyttäytymismallin täytyy aiheuttaa huomattavaa ahdistusta tai selkeää heikkenemistä henkilökohtaisissa, sosiaalisissa tai työtilanteissa.
Raja persoonallisuushäiriöisen ja normaalina pidetyn käytöksen välillä on liukuva. Useimmilla psyykkisesti terveillä ihmisillä ilmenee etenkin stressitilanteissa eri persoonallisuushäiriöille ominaisia tapoja kokea tai käyttäytyä. Persoonallisuushäiriöissä nämä tavat ja käytös ovat kuitenkin luonteeltaan jäykempiä ja itsepäisempiä. Persoonallisuushäiriöille ominaiset käytöstavat ymmärretään henkilön keinoina hallita tai välttää yksinäisyyteen tai ihmissuhteisiin liittyviä ahdistavia mielikuvia ja tunteita.
Lapsuudenaikainen seksuaalinen hyväksikäyttö, pahoinpitely tai heitteillejättö ovat osoittautuneet aikuisiän persoonallisuushäiriön riskitekijöiksi. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä ongelmia. Arvioiden mukaan 5–15 % aikuisista kärsii erilaisista persoonallisuushäiriöistä.
