Emmy Achté oli varhaisen suomenkielisen oopperataiteen keskeinen uranuurtaja
Emmy Achté 1900-luvun alussa.
Emmy Achté (1850 Oulu – 1924 Helsinki) oli suomalainen oopperalaulaja sekä laulunopettaja ja varhaisen suomenkielisen oopperataiteen keskeinen uranuurtaja 1870-luvulta 1900-luvun alkuun.
Achté opiskeli laulua aluksi Emilie Mechelinin johdolla Helsingissä ja jatkoi opintojaan stipendin turvin ulkomailla Tukholmassa, Dresdenissä ja Pariisissa. Oopperalaulajana hän oli erinomaisena näyttelijänä parhaimmillaan loistaessaan vakavissa, dramaattisissa rooleissa.
Vei Suomea maailmankartalle
Kun Kaarlo Bergbom avasi Suomalaisen oopperan vuonna 1873, Achté esitti kaikki pääosat mezzosopraano-rooleissa vuoteen 1879 asti. Nämä roolit sisälsivät Azucenan Verdi’n oopperassa “Il trovatore”, Valentinin Meyerbeerin oopperassa “Les Huguenots” ja Paminan Mozartin oopperassa "Taikahuilu".
Achtén merkittävimmät roolit Suomalaisessa oopperassa olivat Azucena oopperassa Il trovatore, Valentine oopperassa Les Huguenots ja Pamina oopperassa Taikahuilu. Hän vei Suomea maailman kartalle ja esiintyi konserteissa Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa ja vuonna 1878 hän lauloi vierailevana tähtenä oopperassa Göteborgissa.
Voimakastahtoinen ja peloton
Achté oli voimakastahtoinen ja peloton nainen joka ei vähästä hätkähtänyt. Tämä näkyi esimerkiksi silloin kun Suomessa riehui sisällis-sota vuonna 1918. Tyttären tytär näyttelijä ja teatteriohjaaja Glory Leppänen on kertonut omissa muistelmissaan tapahtumista silloin kotikaupungissaan Helsingissä.
Emmy Achté, tyttärensä Aino Ackté ja tämän lapset Glory ja Mies Heikki noin vuonna 1915.
Keväällä 12. huhtikuuta 1918 oli Helsingissä levinnyt huhu, että venäläiset hyökkäävät seuraavana päivänä ja Pitkäsilta räjäytetään. Gloryn perheessä alettiin pelätä isoäidin puolesta, joka asui miltei sillan korvassa Unioninkatu 43:ssa. Lähettiin Gloryn veli Mies Heikki viemään varoitusta isoäidille ja kehottamaan tätä tulemaan välittömästi perheen luokse rauhallisemmalle alueelle. Emmy kieltäytyi kuitenkin jyrkästi lähtemästä minnekään kodistaan moisen asian vuoksi. Ensimmäinen tykinlaukaus räjähti Viidenpennintullin vaiheilta Mies Heikin käännyttyä kiireesti takaisin.
Jätti merkittävän perinnön Suomen musiikkielämälle
Achté toimi miehensä Lorenz Nikolai Achtén perustaman Helsingin lukkari- ja urkurikoulun laulunopettajana vuodesta 1882 ja miehensä kuoltua koko koulun johtajana vuoteen 1922 asti. Achté toimi arvostettuna laulun ja näyttämötaiteen opettajana kuolemaansa asti.
Emmy Achté vuonna 1875.
Emmy Achté on jättänyt merkittävän perinnön Suomen musiikkielämälle. Hän oli ensimmäinen suomalainen oopperalaulaja, joka sai kansainvälistä tunnustusta. Achté oli myös tärkeä laulunopettaja, joka vaikutti monien suomalaisten laulajien uraan. Hän perusti oopperaluokan Helsingin musiikkiopistoon, joka on edelleen toiminnassa.
Huomattavan kansainvälisen uran luoneet oopperalaulajat Irma Tervani ja Aino Ackté olivat Emmy ja Lorenz Achtén tyttäriä.
Tekstilähteet
Emmy Achté Wikipedia
Emmy Achté en.Wikipedia
Emmy Achté Kansallisbiografia
Saksalaiset tulevat Yle
Kuvien lähteet: Museovirasto - Historian kuvakokoelma via Yle, Yle, Wikimedia, tarkennettu lähteissä.
