Metafyysinen taide

 

Kuninkaan paha nero (Le mauvais génie d'un roi), 1914–15. WIKIMEDIA

Metafyysinen taide (ital. Pittura metafisica tai Scuola metafisica) on alun perin Italiassa 1900-luvun alussa syntynyt taidesuuntaus, jonka keskeisimpiä edustajia on Giorgio de Chirico sekä myös Carlo Carrà. Carrà oli 1910-luvulla jo saavuttanut mainetta futuristisena maalarina, ja de Chirico puolestaan oli herättänyt Pariisissa ihastusta mystisillä kaupunkikuvillaan. Taiteilijat tunsivat toisensa ja näkemystensä yhtymäkohdat ja muodostivat eräänlaisen liittolaisuussuhteen.

Metafyysisessä taiteessa normaali fysikaalisen todellisuuden logiikka ei enää pätenyt, vaan teoksissa tavanomaisilta näyttävät kohteet saattoivat asettua toisiinsa nähden selittämättömällä tai satunnaisella tavalla ja epätodellisissa perspektiiveissä. Metafyysinen taide vaikutti merkittävästi dadaismin ja surrealismin kehitykseen.

Metafysiikka (m.kreik. μετά + φυσικά, meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara. Sana 'metafysiikka' syntyi tavasta nimittää Aristoteleen Fysiikan jälkeisiä teoksia.

Giorgio de Chirico (1888 – 1978), taiteilijanimeltään myös Népo, oli merkittävä italialainen esi-surrealistinen taidemaalari. Hän perusti taidesuuntauksen, joka tunnetaan nimellä scuola metafisica (metafyysinen taide). Opiskeltuaan kuvataiteita de Chirico perehtyi myös muun muassa Nietzschen ja Arthur Schopenhauerin filosofiaan sekä Arnold Böcklinin ja Max Klingerin teoksiin.

Tekstilähteet

Metafyysinen taide – Wikipedia

Giorgio de Chirico – Wikipedia