”valkoisen Suomen hovirunoilija” V. A. Koskenniemi
V. A. Koskenniemi (1885 – 1962) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko. Hän löi itsensä läpi hyvin nuorena esikoisteoksellaan Runoja (1906). Erityisen suosittu hän oli 1920- ja 1930-luvulla, jolloin hänet tunnettiin isänmaallisen runotuotantonsa ja oikeistolaisen poliittisen vakaumuksensa ansiosta lempinimellä ”valkoisen Suomen hovirunoilija”.
Veikko Koskenniemi on jäänyt suomalaisten tietoisuuteen Sibeliuksen Finlandia-hymnin sanoittajana. Tilaustyönä tehty sanoitus ei kuitenkaan ollut Koskenniemen kuuluisuuden avaintyö. 1910-luvulla julkaistut runot nostivat hänet suomalaisten suosikkirunoilijaksi. Lisäksi hän työskenteli kirjallisuuskriitikkona ja useamman lehden päätoimittajana sekä Turun yliopistossa professorina, vararehtorina ja rehtorina.
Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat muun muassa suositut isänmaalliset laulut Nuijamiesten marssi, Finlandia ja Lippulaulu. Poliittisten aaterunojen ohella on yhtä lailla syytä muistaa myös Koskenniemen hyvin laaja keskeislyriikka, joka sekin elää kymmenien klassisten säveltäjien tulkitsemana laululyriikkana.
Koskenniemen runoja ovat säveltäneet muun muassa Kaj Chydenius, Ossi Elokas, George de Godzinsky, Ilmari Hannikainen, Väinö Hannikainen, Paavo Heininen, Lauri Ikonen, Armas Järnefelt, Heino Kaski, Yrjö Kilpinen, Heikki Klemetti, Pekka Kostiainen, Otto Kotilainen, Felix Krohn, Kauko Kuosma, Toivo Kuula, Helvi Leiviskä, Eino Linnala, Leevi Madetoja, Erkki Melartin, Aarre Merikanto, Oskar Merikanto, Selim Palmgren, Olavi Pesonen, Tauno Pylkkänen, Väinö Raitio, Sulho Ranta, Arvo Räikkönen, Toivo Saarenpää, Wilho Siukonen, Ahti Sonninen, Heikki Suolahti, Martti Turunen, Kalervo Tuukkanen ja Harri Wessman. Hän on Eino Leinon ohella eniten sävellettyjä runoilijoitamme.
Jotkin V. A. Koskenniemen runot (kuten "On suuri sun rantas autius") ovat lauluina niin tunnettuja, että niitä yleisesti luullaan kansan suusta syntyneiksi.
Tekstilähteet
Kuvalähde
