Suomen markan isä Fabian Langenskiöld

Fabian Langenskiöld. Kuvalähde Store norske leksikon

Virkamies ja senaattori Fabian Langenskiöld (1810 – 1863), joka toimi valtiovarainministerinä (valtiovarain tilaa selvittäneen komitean puheenjohtaja) vuosina 1858–1863, tunnetaan usein nimellä "Markkan isä". Hänen johdollaan päätettiin Markkan käyttöönotosta valuuttana. Langenskiöldin idea oli perustaa kansallinen valuutta metallistandardin pohjalta ja jonka Suomen pankki voisi lunastaa. Hänen seuraajansa, Johan Vilhelm Snellman, oli myös ratkaisevassa roolissa tämän ajatuksen toteuttamisessa Langenskiöldin kuoleman jälkeen vuonna 1863. Snellman vapautti markan kiinnityksestä Venäjän ruplaan ja perusti valuutan hopeakannalla.

Langenskiöld oli valtiovarain tilaa selvittäneen komitean puheenjohtaja. Komitean raportti joudutti pitkäaikaisen finanssitoimituskunnan päällikön ja senaatin talousosaston varapuheenjohtajan Lars Gabriel von Haartmanin eroa.

Vuonna 1857 Langenskiöld sai nimityksen senaattiin. Hän edisti nimitystään vakuuttamalla von Kothenille olevansa sitoutunut vanhoillisuuteen. Jo seuraavana vuonna hänestä tuli uusi finanssitoimituskunnan päällikkö von Haartmanin tilalle. Hänen kaudellaan talouselämää uudistettiin kameralistisessa hengessä, pyrkimyksenä lisätä valtion tuloja. Langenskiöld piti senaatin ja valtiovallan vahvaa asemaa Suomen tulevaisuuden kannalta välttämättömänä eikä siis ollut varsinaisesti taloudellisen liberalismin kannattaja. Kuitenkin jo hänen toimikautensa alussa vuonna 1859 sahateollisuus vapautettiin rajoituksista, ammattikuntapakon lakkauttaminen pantiin alulle sekä järjesteltiin Suomen ja Venäjän välisiä tullimaksuja. Lisäksi annettiin asetus Suomen ja Venäjän välisten kauppasuhteiden tasavertaistamisesta.

Suomen rahaolojen uudistaminen oli ollut vireillä jo von Haartmanin aikana, mutta oman rahayksikön käyttöönotto osui Langenskiöldin kaudelle. Hankkeen taustalla oli ruplan arvon jatkuvan vaihtelun aiheuttamat hankaluudet. Senaatin ensimmäinen esitys Suomen omasta rahasta hylättiin tammikuussa 1860, sillä Venäjällä pelättiin Suomen irtautumisen ruplasta herättävän ulkomailla epäluottamusta Venäjän omaa valuuttaa kohtaan.

"1860 Langenskiöld sai kuitenkin Pietarissa hyväksytyksi julistuskirjan, jolla Suomelle luotiin oma raha, markka"

Huhtikuussa 1860 Langenskiöld sai kuitenkin Pietarissa hyväksytyksi julistuskirjan, jolla Suomelle luotiin oma raha, markka, jonka kurssi oli edelleen sidottu ruplaan. Langenskiöld suunnitteli kuitenkin markan sitomista edelleen hopeakantaan, mihin saatiin periaatteellinen suostumus Pietarista vuonna 1862. Katovuoden aiheuttamat lisämenot valtiolle hidastivat toteutusta, ja rahauudistuksen loppuun vieminen jäi Langenskiöldin seuraajaksi nimitetylle J. V. Snellmanille.

"Snellman tunnusti myöhemmin Langenskiöldin merkityksen markan saamisessa"

Langenskiöld itse suositteli häntä seuraajakseen, ja Snellman tunnusti myöhemmin Langenskiöldin merkityksen markan saamisessa. Langenskiöldiä onkin sanottu markan todelliseksi isäksi. Aikalaisetkin kutsuivat häntä ”markkakreiviksi”. Markan irrottaminen ruplasta ja sitominen hopeaan toteutui vuonna 1865.

Fabian Langenskiöld oli suomalainen virkamies ja senaattori. Senaatin finanssi- eli valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä 1858–1863 toiminutta Langenskiöldiä on sanottu vuonna 1860 käyttöönotetun Suomen markan ”isäksi”. Kuvalähde Wikimedia

J. V. Snellman

Poliittis-taloudellisesti Snellmanin merkittävin saavutus oli radikaalin rahauudistuksen läpivieminen. Suomen markka oli otettu käyttöön vuonna 1860.[30] Markka oli kuitenkin aluksi sidottu Venäjän ruplan arvoon.[30] Markka oli aluksi lähinnä nimellinen rahayksikkö, koska myös rupla säilyi edelleen maan valuuttana sekä hopearuplina että epävakaana paperirahana. Snellman teki paljon työtä vuodesta 1864 saadakseen venäläiset viranomaiset taipumaan asiassa. 4. marraskuuta 1865 allekirjoitettiin manifesti, jolla Suomen hopeamarkasta tuli Suomen suuriruhtinaskunnan ainoa laillinen rahayksikkö. Myös hopearuplat säilyivät käytössä, mutta paperiruplia ei tarvinnut enää hyväksyä. Suomen markka oli alistettu Suomen Pankille, joka toimi Suomen hallinnon alaisuudessa. Näin Suomi oli saavuttanut rahataloudellisen itsenäisyyden.

J. V. Snellman (1806 – 1881) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Kuvalähde Wikimedia

Edeltäjä Lars Gabriel von Haartman

Lars Gabriel von Haartman (1789 – 1859) oli suomalainen talouspoliitikko, vapaaherra ja todellinen salaneuvos (arvonimi). Hän toimi vuosina 1841–1858 senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli Suomen suuriruhtinaskunnan ”pääministerinä” sekä samanaikaisesti senaatin valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä.

Vuonna 1831 Haartmanista tehtiin Turun ja Porin läänin maaherra. Toimiessaan kuvernöörinä Haartman oli paljon tekemisissä talouden kanssa ja osallistui muun muassa Venäjän ja Ruotsin kanssa tehtyjen kauppasopimuksien solmimiseen.

Vuonna 1840 Haartman palasi senaattiin, jossa hän nousi seuraavana vuonna talousosaston varapuheenjohtajaksi. Hän toimi tehtävässä aina vuoteen 1858 saakka ja sai tuona aikana aikaan suuria mullistuksia Suomen talouselämässä. Haartmanin ansiota oli hyvin pitkälti Suomen sekavien rahaolojen järjestäminen. Hänen tultuaan Suomen raha-asioitten hoitajaksi ruotsalaiset setelit poistettiin käytöstä. Ne vaihdettiin Tukholmassa hopearahoiksi, jotka taasen lyötiin Pietarissa hopearupliksi. Haartmanin toiminnan seurauksena Ruotsin raha poistui Suomesta ja hopearuplasta tuli virallinen rahayksikkö ennen vuoden 1860 hopeamarkan tuloa. Myös Suomen Pankin asema muuttui ja siitä tuli keskuspankki. Hän sai tämän toiminnan ansiosta liikanimen ”Hopea-Lasse”.

Vanhoillinen Haartman oli johtavia suomalaispoliitikkoja, jotka kannattivat realismina Suomen tulevaisuuden kehittämistä Venäjän keisarikunnan osana. Haartman kehitti kuitenkin monia muita merkittäviä uudistuksia Suomen kannalta kuten liikenne, oppilaitos ja metsätalous -uudistuksia.

Lars Gabriel von Haartman, Timoleon von Neffin maalaama muotokuva. Kuvalähde Wikimedia

Vuonna 1939 Snellmanin kuva julkaistiin 5000 markan setelissä. Se oli ensimmäinen raha, jossa oli historiallisen henkilön muotokuva. Kuvalähde /kuvaaja Museovirasto