Kalervo Palsan ulottuvuuksia olivat kuva ja teksti

Kuvataiteilija Kalervo Palsaan vaikuttivat hänen nuoruudessaan Vincent van Gogh, Alpo Jaakola, Vilho Lampi ja August Strindberg. Myöhemmin tärkeiksi nousivat muun muassa Reidar Särestöniemi, Edvard Munch, Francis Bacon ja Vatslav Nižinski.

Huugo Kalervo ”Kalle” Palsa (12. maaliskuuta 1947 Porvoon mökki, Kittilä – 3. lokakuuta 1987 Kittilä) oli suomalainen kuvataiteilija. Palsan taide on luokiteltu surrealismiksi, naivismiksi ja primitivismiksi. Palsa itse määritteli taiteensa fantastiseksi realismiksi.

Palsan ulottuvuuksia olivat kuva ja teksti. Hän teki kuvien lisäksi tekstejä päiväkirjaansa, sarjakuviinsa ja suomensi ulkomaisia sarjakuvia. Palsan päiväkirjoista löytyy vaikuttavia subjektiivisia tunteenkuvauksia sekä myös poikkitaiteellisia kuvauksia. Häneen voimakkaasti vaikuttavia henkilöitä olivat päiväkirjoissa esimerkiksi kuvataiteilija Reidar Särestöniemi, näytelmäkirjailija sekä taidemaalari August Strindberg ja venäläinen balettitanssija Vatslav Nižinski, jonka päiväkirjoja Palsa kertoi lukeneensa itku kurkussa. Taiteilijan julkisivun takaa avautui näin monivivahteisempi kuva itseään, läheisiään ja elinympäristöään herkästi havainnoivasta persoonasta, jonka taide laajeni tunnustuksellisesta omaelämäkerrasta yleisinhimillisiin ja aina ajankohtaisiin ikiaikaisiin teemoihin.

Kalervo Palsa on tullut jo kolmessa aallossa: menehtymisensä jälkeen Palsan tukija ja ystävä Maj-Lis Pitkänen lahjoitti Kiasmalle kokoelmansa johon kuuluu arviolta 3000 piirustusta, luonnosta, maalausta, grafiikkaa ja veistosta. Kokoelman teoksia oli esillä Kiasmassa suuressa näyttelyssä otsikolla "Kalervo Palsa: Toinen tuleminen" vuonna 2002. Kolmas aalto tuli 2013 jolloin taiteilijan kotitalo ja Getsemane-ateljee avautuivat yleisölle, esitettiin Kansallisteatterissa Rosa Liksomin monologi Palsa sekä julkaistiin Pekka Lehdon ohjaama elokuva Kalervo Palsa ja kuriton käsi sai ensi-iltansa.