Joukkopsykologian klassikkoteokset tekijöiltä Canetti, Le Bon ja Freud

 


Elias Canetti, Gustave Le Bon ja Sigmund Freud ovat tehneet merkittävää joukkopsykologian tutkimusta, jonka aikajana ulottuu 1800-luvun loppupuolelta tähän päivään saakka.

Elias Canetti: Joukko ja valta (1960)

Elias Canetti ( 1905 Bulgaria – 1994 Sveitsi) tarkastelee teoksessaan joukkoilmiöitä ja vallankäyttöä. Hän keskittyy käsittelemään näiden luonnetta, eikä Canetti tutki niiden yksilöllistä syntykehitystä siten kuin esimerkiksi psykoanalyysi tekee. Historiallisilla kuvauksilla on Canettille yhtä suuri merkitys kuin myyteillä ja saduilla, koska tutkimuskohteena on viime kädessä se, miten ihminen koettaa käsittää ja ymmärtää maailmaa.

Gustave Le Bon: Joukkosielu (1895)

Gustave Le Bon (1841 – 1931 Ranska) esitti teorioita kansallisista piirteistä, rodullisesta ylivertaisuudesta, ihmisten laumakäyttäytymisestä ja joukkopsykologiasta. Le Bonin työ joukkopsykologiassa tuli merkittäväksi 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, kun mediatutkijat hyödynsivät sitä. Kriittisesti sitä ovat tarkastelleet mm. Sigmund Freud ja Elias Canetti.

Sigmund Freud: Joukkopsykologia ja egoanalyysi (1921)

Sigmund Freud (1856 Itävalta – 1939 Yhdistynyt kuningaskunta) tarkastelee kirjassaan joukkoilmiöiden psyykkisiä mekanismeja psykoanalyyttisesta näkökulmasta. Kirjan taustalla oli 1800–1900-luvun joukkopsykologia, joka pyrki selittämään uuden ajan joukkoilmiöitä Ranskan suuresta vallankumouksesta ensimmäiseen maailmansotaan. Sosiologi Theodor W. Adorno arvosti kirjaa, ja hänen mukaansa se ennakoi nerokkaasti kansallissosialismia. Sosiaalipsykologi Serge Moscovici arvioi Freudin ratkaisseen joukkopsykolo­gian arvoituksen. 

Teokset liittyvät toisiinsa, vaikka ne onkin kirjoitettu eri aikakausina ja eri lähestymiskulmista. Ne myös toimivat toistensa kritiikkinä ja analysoijina. Kaikissa teoksissa on mittavat lähdeaineistot, esimerkiksi Canetti työsti järkälettään 20 vuotta runsailla lähdeaineistoilla. Vaikka Le Bon ei ota huomioon historian kerrostumien vaikutusta ihmiseen, on 1800-luvun lopulla kirjoitettu teos huomattavalta osaltaan pätevää tekstiä tänäkin päivänä, ainakin se toimii lähteenä mihin verrata. Freud ei varsinaisesti listaa kirjassaan juurikaan lähteitä, mutta kyseessä on hänen myöhemmän kauden teos ja siihen vaikuttaa siten käytännössä koko hänen varhaisempi tuotanto, maailmanlaajuisen psykoanalyyttisen liikkeen keräämä tieto ja Freudin omat laajat empiiriset tutkimustulokset vuosikymmenien ajalta.

Kuva: Vasemmalta oikealle Elias Canetti, Gustave Le Bon ja Sigmund Freud (kollaasilähde Pinterest)

Tekstilähteet
Wikipedia Joukko ja valta
Wikipedia Gustave Le Bon 
Wikipedia Joukkopsykologia ja egoanalyysi


Suositut tekstit