Michelangelo Antonioni kuvasi todellisuuspakoisuutta

 

Elokuvaohjaaja Michelangelo Antonioni sanoi Kuvataiteilija Mark Rothkolle, että ”Maalauksesi ovat kuin elokuvani – [ne] eivät kuvaa mitään, mutta tekevät sen täsmällisesti.” 

Italialainen Antonioni ((29. syyskuuta 1912 – 30. heinäkuuta 2007 ) pyrki irtautumaan monissa teoksissaan juonivetoisesta elokuvasta ja kuvaamaan ihmisen mielenliikkeitä ja tajunnansisältöä. Ympäristöllä on usein tätä päämäärää kuvastava merkitys, ja esimerkiksi Peter von Bagh vertasi päähenkilöiden vaeltelua vastineena kirjallisuuden sisäiselle monologille. Arkkitehtuuri onkin Antonionin elokuvissa tyylillinen elementti, ja kriitikko Seymour Chatmanin mukaan esimerkiksi elokuvissa Yö ja Kuumetta kaupunkinäkymät ovat elokuvan päähenkilöitä. 

Antonioni hylkäsi elokuvissaan juonikuvioiden lisäksi rytmiin ja selkeyteen liittyneet tavat ja keskittyi epämääräisiin henkilöhahmoihin. Hän nosti elokuvissaan useita kysymyksiä, muttei usein antanut niihin mitään vastausta: elokuvien hahmot saattoivat esimerkiksi toimia ilman selitystä itsetuhoisesti. Ihmiset esitettiin näin eräänlaisessa vieraantuneisuuden tilassa. Antonioni on luonnehtinut hahmojensa tilaa termillä ”la malattia dei sentimenti”, jolla hän tarkoitti tunne-elämän sairautta, johon kuuluvat tunteiden epävarmuus, seksuaalisten kokemusten tavoittelu ahdistuksen torjumiseen, kommunikoinnin vaikeus ja todellisuuspakoisuus.

Kuva on Michelangelo Antonionin elokuvasta Yö (La Notte 1961) jossa näyttelijä Jeanne Moreau on sovitettu miljööseen "oikeaan" kokoon.

Tekstilähde Wikipedia Michelangelo Antonioni /tyyli ja teemat

https://fi.wikipedia.org/wiki/Michelangelo_Antonioni#Tyyli_ja_teemat