Porvariston hillitty charmi elokuvassa ruoka osoittaa syöjien asemaa

 

Porvariston hillitty charmi (1972) elokuvassa voidaan erottaa neljä kerronnan tasoa: todellisuus, unelmat, päälle äänitetty kerronta ja kertomus matkasta maalaistiellä. 

Luis Buñuelin (1900 – 1983 Espanja) ohjaamassa elokuvassa käytetään ruokaa ohjaajan kritisoiman porvarillisen arvomaailman symbolina. Aterian tarkoitus ei ole tyydyttää nälkää vaan osoittaa syöjien asemaa, ja niin jokainen ateria viimeistä lukuun ottamatta on turhauttava kokemus.

Buñuel suosi koko pitkän uransa ajan samantapaisia tyylejä ja teemoja. Hänen koko uraansa liitetty surrealismi sekä tiedostamattoman ja unimaailman käsittely näkyy ensimmäisen elokuvan Andalusialaisen koiran häiritsevästä kuvastosta myös myöhempiin elokuviin, kuten Tuhon enkeliin ja Porvariston hillittyyn charmiin. ”Buñuelilainen” tyyli voi viitata surrealistiseen unen ja todellisuuden sekoittamiseen, mutta myös omalaatuiseen kuvastoon, johon kuuluvat kotieläimet hienostuneessa ympäristössä, omalaatuiset ihmisten jäsenet joista erityisesti fetisistiset otokset jaloista ja käsistä.

Kuvassa on surrealistinen espanjalainen elokuvaohjaaja Luis Buñuel.

Tekstilähde Wikipedia Luis Buñuel https://en.wikipedia.org/wiki/Luis_Bu%C3%B1uel