Caligarista Hitleriin - Saksalaisen elokuvan psykologinen historia (1947)
Sosiologi ja elokuvateoreetikko Siegfried Kracauerin teos Caligarista Hitleriin : saksalaisen elokuvan psykologinen historia (alkuperäisjulkaisu From Caligari to Hitler: A Psychological History of the German Film 1947) kertoo, kuinka elokuva peilaa yhteiskunnan henkistä kehitystä, tässä tapauksessa saksalainen elokuva 1900-luvun alusta Hitlerin valtaan nousuun saakka. Elokuvista on nähtävissä mitkä arvot ja ajatukset ovat milloinkin pinnalla. Nämä vaihtelevat eri aikoina ja eri yhteiskunnissa. Myös esimerkiksi pelkät huumorielokuvat kertovat jotakin; millainen huumori on suosittua ja mikä on sen määrä suhteessa muuhun tuotantoon.
Saksalainen elokuva oli 1920-luvun vaiheilla varsin edistyksellistä: pohjana oli yleisesti kehittynyt ja laaja-alainen saksalainen kulttuuri esimerkiksi ekspressionismi taiteessa ja kirjallisuudessa. Saksalaisessa elokuvassa oli muun muassa edistyksellinen kameratyöskentely ja saksalaisesta kamera-ajosta otettiinkin vaikutteita Hollywoodiin, josta siitä puolestaan tehtiin vientituote, myös paradoksaalisesti saksalaiseen elokuvaan. Tässä oli hyvä pohja Joseph Goebbelsin efektiivisten dokumenttielokuvien tekoon.
Teos kertoo myös osaltaan, miten elokuvakulttuurista oli nähtävissä Hitlerin suosion syyt 1920- ja 1930-luvun Saksassa. Vaikuttavimmissa saksalaisissa elokuvissa yhdistyivät noihin aikoihin ainutkertainen voimakas subjekti ja ylivertainen kollektiivinen yhteisö suurissa mahtipontisissa epookeissa. Näille teemoille oli kysyntää Hitlerin Saksassa.
Siegfried Kracauerin kirja Caligarista Hitleriin - Saksalaisen elokuvan psykologinen historia on myös yleispätevää tietoa muidenkin maiden elokuvahistoriasta ja ennen kaikkea elokuvan yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta.
Lähteet:
Caligarista Hitleriin - Saksalaisen elokuvan psykologinen historia (suomalainen 1. painos 1987)
