Yhdistys 9 asetti tavoitteekseen sukupuolten välisen tasa-arvon
Margaretha Mickwitz (1936 – 2020) [Wikimedia]
Yhdistys 9 oli vuosina 1965–1970 toiminut yhden asian naisasialiike, joka ei asettanut tavoitteekseen naisen vapautumista, vaan sukupuolten välisen tasa-arvon. Se toimi 1966–1970. Perinteisten naiskysymysten sijasta se keskittyi sukupuolirooleihin. Järjestö otti kantaa mm. abortti- ja päivähoitokysymykseen.
Yhdistyksen käsitteistöön ei kuulunut "sisaruus", "naisen vapautuminen", "seksismi", tai "patriarkaalinen sorto". Yhdistys 9 visioi puolestaan sekä naisille että miehille kolme roolia: perheenjäsenen, palkkatyöläisen ja yhteiskunnallisen osallistujan roolit. Ohjemassa ehdotettiin kotitöiden minimoimista ja jakamista, kunnallista lasten päivähoitoa sekä tehokasta syntyvyyden säätelyä. Ajattelun ytimessä olikin palkkatyökansalaisuus: palkkatyöläisyyttä pidettiin niin kansalaisuuden perustana kuin tasa-arvon mittarinakin.
Yhdistys 9 vaati toimenpiteitä perheellisen naisen työssä käymisen edistämiseksi: siinä missä 1900-luvun alun naisliikkeet olivat korostaneet kotitöiden merkitystä ja vaatineet kotiäitiydelle ammattistatusta, 1960-luvun sukupuolirooliliike halusi vapauttaa naiset kotitöistä ja kotiäitiydestä. Tätä on nimitetty "samanlaisuus sopimukseksi", koska siinä tuomittiin kaikki miesten ja naisten välisten erojen korostaminen sekä naisten erillistoiminta "vanhanaikaisena" ja traditionaalisena. Traditionaalista oli kotiäitiys ja taloudellinen epäitsenäisyys, modernia taloudellinen itsenäisyys.
Yhdistyksen strategiana oli "eron" poistaminen ja sukupuliuden "haittojen" häivyttäminen. Tavoitteena oli "moderni" sukupuolineutraali yhteiskunta. Sukupuolten välisten erojen korostaminen katsottiin tuottavan ristiriitoja ja hankaloittavan sopeutumista muutoksiin. Naisten ja miesten roolierojen pienentämisen katsottiin johtavan sukupuolten lähentymiseen.
Yhdistys 9 oli lähinnä akateeminen ja opiskelijaliike, ja sen jäsenistä kolmasosa oli miehiä. Yhdistyksen perustajajäseniä olivat Kati Peltola ja Holger Rotkirch ja Margaretha Mickwitz. Mickwitz tuli tunnetuksi suomalaisen tasa-arvokeskustelun uranuurtajana. Hän oli feministi, jota pidetään suomalaisen toisen aallon feminismin käynnistäjänä ja uranuurtajana. Hän julkaisi elokuussa 1965 lehtitekstin, joka käsitteli kysymyksiä sukupuolirooleista. Mickwitzin kirjoituksen katsotaan käynnistäneen feminismin toisen aallon Suomessa ja muutti tasa-arvokeskustelua muun muassa nostamalla puheenaiheeksi myös miesten aseman.
Tekstilähteet:
Anu Koivunen, Marianne Liljeström (toim.): Avainsanat : 10 askelta feministiseen tutkimukseen
Wikipedia Yhdistys 9
Wikipedia Margaretha Mickwitz, myös kuvalähde
