Karl Lamprecht: historian tutkimuksessa pitäisi ensin määritellä historiaa ohjaava kollektiivinen psyyke
Historioitsija Karl Lamprecht (1856 – 1915 Saksa) määritteli psykologiset voimat koko historian perusvoimiksi, mutta kuitenkin niin että määräävä voima oli kollektiivinen psyyke, eikä yksittäisen persoonan psyyke.
Lamprecht tutki Saksan ja Euroopan sosiaali- ja taloushistoriaa, erityisesti keskiaikaa. Hän herätti huomattavia kiistoja löyhillä poikkitieteellisillä näkemyksillä, jotka keskittyivät historian laajoihin sosiaalisiin, ympäristöön liittyviin- ja jopa psykologisiin kysymyksiin. Historia merkitsi hänelle yhtä paljon sosiologisten, kuin poliittisten tapahtumien paljastamista.
Hän oli Kulturgeschichten (”kulttuurihistoria”) pääesittäjä ja uskoi voimakkaasti saksalaisen kulttuurin ylivoimaisuuteen. Hän näki selvästi (saksalaisessakin) kulttuurissa olevan kollektiivisen otteen. Lamprecht joutui kuitenkin voimakkaan kritiikin kohteeksi metodologisen kurinalaisuuden puuttumisesta ja tämän seurauksena hän pysyi saksalaisten historioitsijoiden joukossa tabuna hämmästyttävän pitkälle, lähes koko 1900-luvun ajan.
Suomalaisen filosofi J. E. Salomaan laudaturtyön aiheena oli Karl Lamprechtin innoittama "Kirkkovaltion synty" 1900-luvun alussa, noin 100 vuotta sitten. Tutkielmassaan Salomaalla oli teoreettinen lähtökohta: tutkimustuloksenaan hän esitti, että kirkkovaltion synty määrittyy sen mukaan miten "valtio" määritellään. Olemme saaneet tästä kieleen meemin "Jotta tietäisimme miten/mikä jokin asia on, pitäisi meidän ensin määritellä ko. asia".
Kuva: Karl Lamprechtin kasvopatsas kehyksissä.
Lähteitä:
