Harri Kaasalainen oli todistus siitä, että Kalevalan laulajat ovat olleet kerran olemassa
Harri Kaasalainen (29. marraskuuta 1930 Käkisalmi – 11. elokuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen runoilija. Kaasalainen syntyi Karjalan kannaksen Käkisalmella. Äiti ja Harrin molemmat veljet kuolivat jatkosodan aikana, isä heti sodan jälkeen vuonna 1946.
Lauri Viidan perinteitä aluksi seuranneen Kaasalaisen parhaimmaksi teokseksi on yleisesti arvioitu viimeisin runokokoelma Nootti. Kaasalainen toimi Pirkkalaiskirjailijoiden sihteerinä 1953–1965 ja oli Suomen kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 1960–1966. Hän työskenteli Kustannus Oy Lehmuksen kirjallisena johtajana 1961–1963 ja sen jälkeen Yleisradion dramaturgina 1963–1967. Yleisradiossa hänen esimeiehenään teatteriosastolla oli aluksi Olavi Paavolainen, kirjailija, jota hän ihaili ja jonka nimiin rekisteröidyllä pistoolilla hän myöhemmin ampui itsensä.
Matti Kurjensaari kirjoittaa Kaasalaisesta kirjassaan Kansakunnan kaapin päällä (1969) otsikolla Laulajan lähtö. Hän toteaa, että Kaasalaisen neljästä runokoelmasta kaksi keskimmäistä, Ahtojäitä ja Simultaani, oli kirjoitettu modernistisille kriitikoille ja ne olivat heikoimmat. Ensimmäisessä ja viimeisessä - Tuulastulet ja Nootti - hän oli oma itsensä.
"Hänen tragiikkansa runoilijana oli sama kuin säveltäjän, jolla on melodian lahja aikana, jolloin melodia ei ole muodissa. Hän ei ollut niin kireä, pelkistetty, kriittinen, järkeilevä, filosofinen kuin muoti vaati. Hän oli laulaja. Vieläpä elävä todistus siitä, että Kalevalan laulajat kerran ovat olleet olemassa. Kun ajattelee hänen yhden miehen matineoitaan, runontajuaan, ymmärtää, että hänellä oli Kalevalan laulajien lahja, näiden muisti. Muinaisilla laulajilla oli kuitenkin helpompaa; heidän käytössään oli vain yksi hallitseva tyylimuoto. Myöhäiselle jälkeläiselle tarjoutui miltei lukemattomia tyylejä. Nämä hämmensivät, vahvistivat taipumusta parodiaan," Kurjensaari kirjoittaa.
Kaasalainen kokosi myös monia kaskukokoelmia, esimerkiksi 1965 yhdessä Pekka Lounelan kanssa toimittamansa evakkokaskukokoelman Ilo pintaa vaik syvän märkänis.
Sanoittaja ja tuottaja Chrisse Johansson on maininnut merkittäväksi vaikuttajakseen Harri Kaasalaisen, joka luki nuoren Johanssonin runoja ja antoi vaikutteita tekstin tekijälle.
Kaasalainen teki itsemurhan ampumalla. Hänen entinen vaimonsa Marjukka oli päätynyt samaan ratkaisuun kolme vuotta aiemmin. Liitto oli lapseton ja oli ajautunut asumuseroon ennen vaimon kuolemaa. Kaasalainen on haudattu Mouhijärven kirkolle.
Tekstilähteet:
Wikipedia Harri Kaasalainen
Youtube 30.9.2021 Haastateltavana musiikintekijä Chrisse Johansson
Lappeenranta.fi Kaasalainen Harri
Kuvalähde Wikimedia commons https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Harri-Kaasalainen.jpg
