Narsistinen persoona
Narsistiselle persoonallisuudelle ovat ominaisia erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen sekä voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen.
Narsismi itsessään on jokaisella ihmisellä oleva terveeseen itsetuntoon ja itseluottamukseen liittyvä luonteenpiirre, joka on narsistilla muodostunut huomattavan epäterveeksi ja itselle ja ympäristölle kärsimystä aiheuttavaksi.
Narsistisessa persoonallisuushäiriössä on keskeisesti kyse ylikompensoinnista ja psyykkiseen itsesäätelyyn käytetyistä puolustusmekanismeista. Häiriölle on tyypillistä erilaiset suuruuskuvitelmat ja voimakas ihailun tarve.
Varsinkin huomionhakuisuuteen ja mahtailuun taipuvaisilla narsistisilla persoonallisuushäiriöisillä voi olla korostunut tarve tuoda esille omaa älykkyyttään, jonka he uskovat olevan keino saavuttaa esimerkiksi menestystä, sosiaalista hyväksyntää ja ihailua.
Narsismin käsitteen voidaan sanoa tulleen aluksi psykoanalyysin, sittemmin psykiatrian ja psykologian käsitteistöön Sigmund Freudin kirjoituksen ”Johdatus narsismiin” (1914) kautta.
Tekstilähteet:
Kuvalähde:
