Ilmestyskirja. Nyt. elokuvan kirjoittivat sotaelokuvien dream team

Joseph Conradin romaanin Pimeyden sydän kansikuva pulp-versiona.

Francis Ford Coppolan kuuluisan elokuvan Ilmestyskirja. Nyt. (Apocalypse Now, 1979) kirjoittajina oli joukko, jota voisi luonnehtia täydelliseksi sotaelokuvien käsikirjoittajatiimiksi, todelliseksi dream teamiksi.

Mukana on monenlaisia tekijöitä kirjallisuuden historiasta, kuten vaikuttaja filosofian historiasta ja rocklehteenkin kirjoittanut kirjailija. Elokuvan käsikirjoituksesta löytyy tekstejä ohjaaja Francis Ford Coppolalta sekä varsinaisen käsikirjoittajan John Miliuksen lisäksi ainakin C. G. Jungilta, Herakleitokselta, T. S. Eliotilta, Michael Herriltä ja Joseph Conradilta.

Francis Ford Coppola

Kummisedän jatko-osan menestyksen siivittämänä Francis Ford Coppola (1939 -) lähti Filippiineille tekemään elokuvaa Ilmestyskirja. Nyt. Monet tekijät vaikeuttivat kuitenkin jo ennestään massiivisen ja kunnianhimoisen elokuvan tekoa, minkä takia se vei paljon suunniteltua kauemmin (ja miljoonia Coppolan henkilökohtaisesta omaisuudesta) valmistuakseen.

Ilmestyskirja voitti kuitenkin kultaisen palmun Cannesissa, kaksi Oscaria kymmenestä ehdokkuudesta, ja nousi Coppolan arvostetuimpien elokuvien joukkoon. Coppola sai elokuvasta henkilökohtaisesti kolme Oscar-ehdokkuutta, mutta ei voittanut kuitenkaan näistä yhtään.

"Coppola on arvostetuimpia ja kiistellyimpiä amerikkalaisia elokuvantekijöitä kautta historian.

Francis Ford Coppola Ilmestyskirja. Nyt. elokuvan kuvauksissa.

Coppola on arvostetuimpia ja kiistellyimpiä amerikkalaisia elokuvantekijöitä kautta historian. Coppola on viisinkertainen Oscar-voittaja ja Irving G. Thalbergin muistopalkinnolla palkittu elokuvantekijä. Hänen tunnetuimmat ohjauksensa ovat rikoselokuvat Kummisetä (1972) ja Kummisetä II (1974) sekä Vietnamin sotaa kuvaava Ilmestyskirja. Nyt., joiden käsikirjoituksia hän koordinoi.

John Milius

Elokuvan varsinainen käsikirjoittaja on yhdysvaltalainen John Milius (1944 -), jota voisi luonnehtia klassismia viljelleen T.S. Elliotin tämän ajan populääriksi vastakohdaksi.

Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Milius opiskeli elokuvaa yliopistossa elokuva ja televisio -opistossa. Hän on kertonut oppineensa kirjoittamaan jo varhain monilla eri tyyleillä, kuten Hemingway, Melville, Kerouac, Conrad ja melkeinpä kuka tahansa kirjailija. Erilaiset tyylit ja niiden kokeilut ovat kiehtoneet Miliusta.

John Milius on yksi ”Movie Brats” -joukkoon nimetyistä, 1970-luvulla kuuluisuuteen nousseista elokuvantekijöistä George Lucasin, Francis Ford Coppolan, Martin Scorsesen, Steven Spielbergin ja Brian De Palman kanssa. Miliuksen tuotanto on ollut laaja ja monipuolinen. Hänen kuuluisimpiin käsikirjoituksiinsa kuuluvat Ilmestyskirja. Nyt. sekä Likainen Harry, ja hänen menestynein ohjauksensa on Conan barbaari.

John Miliuksen versio Likaisesta Harrystä jouduttiin vaihtamaan liiallisen väkivaltaisuuden vuoksi.

Milius oli parhaimmillaan raflaavissa teksteissä ja repliikeissä. Hänen versionsa alun perin Harry Julian Finkin kirjoittamasta Likaisesta Harrystä jouduttiin vaihtamaan liiallisen väkivaltaisuuden vuoksi. Elokuvan tuottanut Clint Eastwood käytti kuitenkin elokuvan kuvauksissa Miliuksen sittemmin legendaarisiksi muodostuneita repliikkejä. Miliuksen mielestä Moby Dick on kaikkien aikojen paras taideteos.

C. G. Jung

Elokuvan tekstiin on saatu yhdisteltyä laaja-alaisesti kulttuurin eri kerrostumia, ja siitä on löydettävissä esimerkiksi psykiatri C. G. Jungin (1875 – 1961) käsite synkronisiteetti, joka tarkoittaa merkitsevää yhteensattumaa. Se viittaa tilanteisiin, joissa kaksi tai useampi toisiinsa näennäisesti liittymätöntä asiaa tapahtuu rinnakkain. Tapahtumilla ei ole kausaalista yhteyttä, mutta niitä yhdistää symbolinen merkitys. Synkronisiteetti mainitaan vain elokuvan ensimmäisessä versiossa kenraaliluutnantti R. Cormanin (G. D. Spradlin) lausumana, ja se on leikattu pois myöhemmistä versioista.

"Jungia pidetään ensimmäisenä modernina psykologina, jonka mukaan ihmisen psyyke on luontaisesti hengellinen ja tutkittavissa pintaa syvemmältä.

C. G. Jung oli sveitsiläinen psykiatri ja analyyttisen psykologian perustaja. Hänen lähestymistapansa psykologiaan on vaikuttanut paljon syvyyspsykologian alueella ja vastakulttuuriseen liikkeeseen ympäri maailman. Jungia pidetään ensimmäisenä modernina psykologina, jonka mukaan ihmisen psyyke on luontaisesti hengellinen ja tutkittavissa pintaa syvemmältä.

Herakleitos

Edelleen elokuvan dialogeissa mainitaan antiikin kreikkalaisen filosofin ja merkittävän esisokraatikko Herakleistoksen ajatus ettei kukaan voi astua kahdesti samaan virtaan.

Herakleitos ajatteli, että muutos on todellista ja pysyväisyys vain harha.

Toisin kuin muun muassa Thales, Anaksimandros ja Pythagoras, Herakleitos katsoi, ettei aineellisessa todellisuudessa voi olla mitään pysyvää. Siksi hän ajatteli, että muutos on todellista ja pysyväisyys vain harha. Hänen ajatuksensa vaikuttivat Sokrateehen, Platoniin ja stoalaisuuteen. Myös 1800-luvun filosofia kiinnitti paljon huomiota Herakleitokseen.

T. S. Eliot

Thomas Stearns Eliot (1888 - 1965) oli englantilais-amerikkalainen runoilija, näytelmäkirjailija ja kriitikko. Hän on 1900-luvun merkittävimpiä englanninkielisiä kirjailijoita. Eliot sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1948.

"Eliot sekä tähdensi klassistina perinteen merkitystä että modernistina rikkoi vanhoja kaavoja.

Kaikessa tuotannossaan Eliot sekä tähdensi klassistina perinteen merkitystä että modernistina rikkoi vanhoja kaavoja. Hänen kirjallisia esikuviaan olivat vanhat myytit, 1600-luvun englantilaiset metafyysiset runoilijat ja 1800-luvun ranskalaiset symbolistit.

T. S. Eliot kuvattuna vuonna 1934.

Elokuvassa vähän ennen kuolemaansa eversti Kurtz (Marlon Brando) lausuu osan Eliotin runosta "Ontot miehet (The Hollow Men, 1925)". Runo on jaettu viiteen osaan ja koostuu 98 rivistä. New York Times on kirjoittanut vuonna 1965: "Runon neljä viimeistä riviä ovat luultavasti eniten lainattuja rivejä kaikista 1900-luvun runoilijoista, jotka kirjoittavat englanniksi".

Michael Herr

Michael David Herr (1940 – 2016) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja sotakirjeenvaihtaja, joka tunnetaan Dispatches (1977) romaanin kirjoittajana. Dispatches on muistelma Herrin Vietnamin sodan ajoista Esquire-lehden kirjeenvaihtajana. The New York Times Book Review kutsui kirjaa parhaaksi "Vietnamin sodasta kirjoitetuksi" . Kirjailija John le Carré kutsui sitä "Parhaaksi kirjaksi, jonka olen koskaan lukenut ihmisistä ja sodasta meidän aikanamme".

Le Carrén mukaan Herrin (kuvassa) Dispatches on paras kirja koskaan ihmisistä ja sodasta.

Herr oli kiinnostunut kulttuurista laaja-alaisesti ja hän kirjoitti esimerkiksi vuonna 1977 tarinan rock-tähti Ted Nugentin kiertue-elämästä. Hän oli myös kirjoittamassa muun muassa elokuvan Full Metal Jacket (1987) käsikirjoitusta. Elokuva perustuu kirjailija ja Vietnamin sodan kirjeenvaihtaja Gustav Hasford romaaniin The Short-Timers. Käsikirjoitus oli ehdolla Oscar-palkinnon saajaksi.

"Vahvinta Ilmestyskirja. Nytin kaikissa versioissa on Willardin sisäinen monologi.

Pertti Avola kirjoittaa Ilmestyskirja. Nyt. elokuvan kirjoittajista Helsingin Sanomissa 10.12.2019 otsikolla "40-vuotisjuhlan kunniaksi Ilmestyskirja. Nytistä julkaistiin vielä yksi uusi versio – mutta se on jokseenkin turha" Avola jatkaa: "Vahvinta Ilmestyskirja. Nytin kaikissa versioissa on sotakirjeenvaihtajana toimineen Michael Herrin (1940–2016) kirjoittama Willardin sisäinen monologi: inhottua sotaa käyvän, entisestä elämästään ja arjesta lopullisesti vieraantuneen sotilaan tragedia."

Joseph Conrad

Elokuvan tarina pohjautuu puolalais-brittiläisen kirjailija Joseph Conradin (1857 – 1924) romaani Pimeyden sydän (Heart of Darkness, 1899). Se ilmestyi alun perin kolmiosaisena jatkokertomuksena Blackwood's Magazine -lehdessä ja kirjana ensimmäisen kerran vuonna 1902. Kirjaa pidetään merkittävänä englanninkielisenä teoksena ja osana länsimaista kaanonia.

Kirja kertoo miehestä, joka tunkeutuu jokilaivalla syvälle Afrikkaan tavatakseen mielessään myyttiset mittasuhteet saaneen norsunluukauppias Kurtzin. Conrad kuvaa erittäin elävästi tropiikin pelottavaa ja tuhoisaa vaikutusta valkoiseen mieheen. Epäinhimillinen ympäristö, yksinäisyys, himokkuus, juonittelut vajottavat ihmisen samalla tavoin kuin viidakon räme upottaa häntä. Kunnialliset ihmiset taas löytävät tarkoituksen elämälleen velvollisuuksiensa täyttämisestä. Elokuvassa eversti Walter E. Kurtz kadottaa hänelle asetetut velvollisuudet ja asettaa niiden tilalle uudet.

Kirjailija Joseph Conrad kuvattuna 1900-luvun alussa.

Conrad, alun perin Józef Konrad Korzeniowski, ryhtyi 16-vuotiaana merimieheksi. Hänen nuoruusvuodet olivat täynnä seikkailuja, ja hän sekaantui muun muassa aseiden salakuljetukseen Espanjassa. Epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen Korzeniowski pestautui vuonna 1878 brittiläiseen laivaan merimieheksi. Kahdeksan vuotta myöhemmin hänellä oli komennossaan oma laiva ja hän oli saanut Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisuuden. Tässä vaiheessa hän muutti nimensä Joseph Conradiksi. Seuraavat kymmenkunta vuotta hän purjehti eri puolella maailmaa kartuttaen kokemuksia, jotka vaikuttivat voimakkaasti hänen myöhempään kirjalliseen tuotantoonsa. Vuonna 1893 Conrad jätti merimieselämän, jonka aikana hän oli täysin brittiläistynyt.

"Conradia on pidetty kirjallisena impressionistina ja sekä myös varhaisena modernistina.

Conrad on Nobelin saaja ja kirjallisuuden merkkihenkilö. Hän loi romaaneillaan uusia ulottuvuuksia seikkailukertomuksen lajityyppiin. Conrad yhdistelee moniulotteisissa teksteissään romantiikkaa ja realismia moraalisiin pohdintoihin. Kirjailijaa on pidetty kirjallisena impressionistina ja sekä myös varhaisena modernistina.

Elokuvan tarina

Ilmestyskirja. Nyt. elokuvan käsikirjoitus perustuu löyhästi Joseph Conradin vuoden 1899 novelliin Heart of Darkness. Tarina on muutettu ja siirretty 1800-luvun lopun Kongosta Vietnamin sotaan. Elokuva seuraa kapteeni Willardin (Martin Sheen) jokimatkaa Etelä-Vietnamista Kambodžaan. Hän on salaisessa tehtävässä murhatakseen eversti Kurtzin, jota syytetään murhasta ja jonka oletetaan tulleen hulluksi.

Elokuvan on kerrottu ilmestymisensä jälkeen, yli 40 vuoden aikana, kertovan muun muassa sodan mielettömyydestä, entisestä elämästään vieraantuneen sotilaan tragediasta ja muista kuvainnollisista asioista.

Condradin alkuperäistarina Pimeyden sydän kuvaa epäinhimillisen ympäristön vaikutusta yksilöön, vieraantuneen subjektin kokemusmaailmaa uhkaavassa ympäristössä. Condrad on kuvannut muissakin teksteissään, kuten romaanissaan The Secret Agent (1907), yksilön ympäristön ja sen sisäisten jännitteiden vaikutusta ihmiseen. Ympäristöllä, paikalla on ikään kuin oma persoonansa.

Joseph Conradin The Secret Agent on saanut vaikutteita Charles Dickensin Bleak House romaanista.

The Secret Agent on synkkä muotokuva Lontoosta, ja se on saanut vaikutteita Charles Dickensin Bleak House (1852–1853) romaanista. Jotkut kriitikot, kuten kriitikko ja elämänkertojen kirjoittaja Fredrick R Karl, ovat ajatelleet, että tämän romaanin tärkein ilmiö on nykyaika, jota symboloivat Lontoon kuhisevat, tuuliset ja sumuiset kadut. Romaanissa tämä moderni aika vääristää kaiken, kuten yhteiskunnan otteen yksilöstä ja ihmisen suhteen ympäröivään yhteiskuntaan. Myös yksilöiden väliset suhteet ovat romaanissa vääristyneet: mies on kuin isä vaimolleen, joka on kuin äiti veljelleen. Jopa ihmiskehot ovat väärentyneet; joidenkin roolihahmojen kehot ovat epätavallisen laihoja tai lihaviksi turvonneita.

Tämä on laajennettu metafora, jossa Lontoota käytetään pimeyden keskuksena, aivan kuten Kurtzin päämajaa Pimeyden sydämessä. Romaani esittää "tumman näkemyksen moraalisesta ja henkisestä inertiasta" ja "tuomitsee ne jotka, kuten roolihahmo rouva Verloc, pitävät virheenä ajatella liian syvästi", kirjoittaa Joseph Conradin elämänkerran kirjoittanut Fredrick R Karl.

Tekstilähteet:

Apocalypse Now Wikipedia

https://en.wikipedia.org/wiki/Apocalypse_Now

Ilmestyskirja. Nyt. Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmestyskirja._Nyt.

Francis Ford Coppola Wikipedia

https://en.wikipedia.org/wiki/Francis_Ford_Coppola

John Milius Wikipedia

https://en.wikipedia.org/wiki/John_Milius

Dirty Harry Wikipedia

https://en.wikipedia.org/wiki/Dirty_Harry

Carl Jung Wikipedia