Hirmuvallan aika - Ranskan suuren vallankumouksen radikaalein ja väkivaltaisin vaihe

 

Eugène Delacroix, Vapaus johtaa kansaa, 1830.


Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin. 

Terrorin aika (ransk. La Terreur) eli hirmuvallan aika oli Ranskan suuren vallankumouksen radikaalein ja väkivaltaisin vaihe 5. syyskuuta 1793 – 27. heinäkuuta 1794. Yhteishyvän valiokunta toimi silloin käytännössä Ranskan diktatorisena hallituksena, ja tuhansia ihmisiä teloitettiin poliittisista syistä.

Terroriaallon taustalla olivat ulkoisen sodan ja sisäisten kapinoiden vallankumoushallinnolle muodostama uhka, minkä seurauksena maan johtajat päättivät ryhtyä käyttämään ankaria keinoja vallankumouksen vihollisiksi epäiltyjä kohtaan.

On arveltu, että terrorin aikana Ranskassa pidätettiin ainakin 300 000 ihmistä. Virallisten kuolemantuomioiden perusteella teloitettuja oli 16 594. Historioitsija Donald Greerin arvion mukaan lisäksi teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä sisällissotien yhteydessä 10 000–12 000 ihmistä, ja sama määrä kuoli vankiloissa, ja terrorin uhrien kokonaismäärä olisi siten ollut 35 000–40 000. 

Tunnettuja terrorin aikana teloitettuja olivat muun muassa kuningatar Marie Antoinette, girondistijohtaja Jacques Pierre Brissot ja runoilija André Chénier sekä kuningas Ludvig XVI.

Ranskan vallankumousta pidetään yhtenä Euroopan historian merkittävimmistä tapahtumista, ja historiantutkimuksessa siitä katsotaan yleensä alkavaksi uusin aika, jolloin porvarit ovat vallanpitäjiä. Ranskan vallankumous seurasi Amerikan vallankumousta.


Jean-Paul Marat, Joseph Bozen maalaama muotokuva vuodelta 1793.

Jean-Paul Marat (1743 – 1793 Ranska) oli poliitikko, toimittaja ja lääkäri. Hän oli Ranskan vallankumouksen aikana radikaalien jakobiinien ja vuoripuolueen näkyvä vaikuttaja, joka kiivaissa lehtikirjoituksissaan vaati edistämään vallankumousta ja puolustamaan kansan vapautta poliittisella terrorilla ja teloituksilla. Äänitorvenaan hänellä oli julkaisemansa sanomalehti L’ami du peuple. Marat myötävaikutti girondistipuolueen tuhoon, joten girondisteja kannattanut Charlotte Corday murhasi hänet vuonna 1793. Marat’ta palvottiin tämän jälkeen jonkin aikaa vallankumouksen marttyyrina, mutta hänen henkilönpalvontansa lopetettiin jonkin aikaa terrorin ajan päättymisen jälkeen.






Suositut tekstit