Verdin comeback Otello

 

Edellisen oopperansa Aidan valmistuttua vuonna 1871 Giuseppe Verdi oli päättänyt, ettei hän enää säveltäisi ainoatakaan oopperaa. Hän muutti kuitenkin mielensä tutustuttuaan Arrigo Boiton laatimaan käsikirjoitukseen. 

Vanhat nokkapokat oli haudattu Boiton kanssa ja kumppanukset ottivat tekstintekijäksi yhden maailman parhaimmista tekstintekijöistä: koko juttu perustui William Shakespearen noin vuonna 1603 kirjoittamaan tragediaan. 

Kaksikymmentä vuotta aikaisemmin Boiton ura Mefistofele oopperan kantaesityksessä Milanon La Scalassa oli ollut katastrofi 26-vuotiaalle säveltäjälle, joka myös itse johti esitystä kapellimestarin pallilta. Niin laulajien kuin kapellimestarinkin suoritukset jättivät toivomisen varaa, ja esitys venyi yli puolenyön. Ensi-illan päättyessä puoli kahdelta yöllä teatteri oli puolityhjä. Boito veti oopperansa pois kierrosta kolmannen esityksen jälkeen.

Otellon ensiesityksestä 1887 tuli sensaatio: niin yleisö, esiintyjät kuin arvostelijatkin olivat yhtä mieltä siitä, että 73-vuotias säveltäjä oli 16 vuotta kestäneen vaikenemisensa aikana uudistunut ja hänen taiteellinen kekseliäisyytensä saanut uusia ulottuvuuksia. Ensi-illassa orkesterissa oli mukana yhtenä viulistina tuleva kapellimestari, silloin 20-vuotias Arturo Toscanini.

Kuva: Mario del Monacon uransa päärooli oli Verdin Otello, jota hän esitti ensi kerran 1950 ja sittemmin koko uransa ajan. Del Monaco nauhoitti pitkän sarjan Verdin ja Puccinin oopperoita Deccan levy-yhtiössä.

Tekstilähde Wikipedia

Kuvalähde Pinterest