Teosofia Jumalan salainen kätketty viisaus
Uudessa Testamentissa teosofialla tarkoitetaan ”Jumalan salaista, kätkettyä viisautta”, theou sophian en mysterio.
Teosofia (kreik. theos jumala, sophia viisaus, suomeksi jumalviisaus) tarkoitti alun perin filosofista ajattelua, joka kohdistui Jumalan olemuksen selville saamiseen salaperäisellä, välittömällä näkemyksellä.
Tällaista teosofiaa harrastivat muun muassa uusplatonikot, useat keskiajan mystikot, sekä uudella ajalla muun muassa Jakob Böhme, Franz Xaver von Baader ja Friedrich von Schelling. 1870-luvulla syntynyt moderni, useaan suuntaan hajonnut teosofia on saanut paljon vaikutteita ikivanhasta intialaisesta uskonnosta.
Nykyään teosofialla tarkoitetaan lähinnä H. P. Blavatskyn opetuksiin perustuvaa uskonnollis-mystistä ajatussuuntaa, jonka perusopetuksiin kuuluvat muun muassa karman laki, jälleensyntyminen, kehitys, veljeys, oppi ihmisyyden Mestareista eli ihmisyyden taitajista sekä kaiken olevaisen takana oleva absoluuttinen jumaluus.
H. P. Blavatsky
H. P. Blavatsky (1831 Ukraina - 1891 Yhdistynyt kuningaskunta) oli spiritualisti, okkulttinen kirjailija ja Teosofisen seuran perustajajäsen.
Blavatskyn päätyö oli teosofinen oppi, johon hän sulautti valtavasti vaikutteita eri tahoilta. Eniten hänen ajatteluun vaikuttaneista oppisuunnista, teoksista ja auktoriteeteista voidaan mainita ainakin buddhalaisuus, Bhagavad Gita ja hindulainen tantrismi, Kabbala (erityisesti Eliphas Levi), Raamattu, Zohar ja Talmud, hermetismi, ruusuristiläisyys, gnostilaisuus, zarathustralaisuus, kaldealaiset, vapaamuurarius, spiritismi, mystiikka, Jakob Böhme ja Mestari Eckhart, alkemia ja magia, aikansa tieteellinen kirjallisuus, Robert Fludd, Paracelsus, maailman mytologiat esimerkiksi germaaninen mytologia, Popol Vuh ja Gilgameš (myös otteita Kalevalasta), antiikin kirkkoisät Irenaeus, Tertullianus, Origenes ja Eusebius, filosofit, etenkin Platon ja uusplatonilaisuus, Porfyrios, Plotinos ja Ammonios Sakkas sekä historioitsijat ja monet muut antiikin kirjailijat kuten Plinius vanhempi, Ovidius, Homeros ja Josefus. Lisäksi hän väitti opiskelleensa huomattavien inkarnaatiolamojen oppilaana Tiibetissä, Ladakhissa, Nepalissa ja Mongoliassa ja perehtyneensä muun muassa vajrayanan esoterismiin eli Kālacakrayanaan, Nepalin svābhāvikoiden oppiin ja sykretistiseen shamanismiin.
Terosofia Rudolf Steinerin mukaan, teos.
Rudolf Steiner (1861 Itävalta-Unkari – 1925 Sveitsi) oli itävaltalainen ajattelija ja sosiaalinen uudistaja sekä filosofian tohtori, joka tunnetaan teosofian pohjalta rakentamansa esoteerisen maailmanselityksen ja -katsomuksen, antroposofian, luojana. Opin pohjana oli Blavatskyltä johdettu okkultistinen näkemys, että taivaankappaleet ovat sielullisia olentoja, näkyvän maailman takana on henkinen todellisuus ja ihmisen jälleensyntymien ketju on karmallinen prosessi. Steiner omaksui vaikutteita myös saksalaisesta idealismista ja romantiikasta ja koki seuraavansa Goetheä.
Olav Hammer on kuvannut steinerilaisuuden olevan teosofiasta irtautuneista niin sanotuista mystisistä uususkonnollista liikkeistä nykyaikana merkittävimmäksi. Liikkeen tunnetuimpia edustajia ovat vapaat steinerkoulut.
Teksti lähteistä
Teosofia Wikipedia
H. P. Blavatsky Wikipedia
Rudolf Steiner Wikipedia
Kuvien lähde Pinterest
