Bertoluccin kuu ”liian kaunis vihattavaksi”

 

Poika ja äiti Bertoluccin Kuussa.

Bertoluccin kuu tai Kuu (La luna) on Bernardo Bertoluccin ohjaama italialais-yhdysvaltalainen psykologinen draamaelokuva vuodelta 1979. Leskeksi jääneestä italialais-amerikkalaisesta oopperalaulajattaresta (Jill Clayburgh) ja hänen murrosikäisestä pojastaan (Matthew Barry) Roomassa kertovan elokuvan on käsikirjoittanut Bertolucci yhdessä Franco Arcallin sekä veljensä Giuseppe Bertoluccin ja tuolloisen vaimonsa Clare Peploen kanssa. Elokuva kertoo teini-ikäisen pojan vaikeasta elämästä ja hänen suhteestaan vanhempiinsa, mukaan lukien insestinen suhde hänen oopperalaulajaäitiinsä. 

Elokuvan tarina keskittyy Joe-nimiseen poikaan, joka on kuuluisan oopperalaulajan Caterina Silverin poika. Joe uskoo Caterinan aviomiehen Douglas Winterin olevan hänen biologinen isänsä, mutta totuus on, että Joe on Caterinan entisen rakastajan Giuseppen poika. Joe tarvitsee vahvan isähahmon ohjaamaan ja kasvattamaan itseään, mutta Douglas on etäinen ja suurelta osin välinpitämätön vanhemmuudesta. Kun Joe todistaa Douglasin äkillisen kuoleman New Yorkissa, se jättää hänet vihaiseksi ja järkyttyneeksi.

Caterina päättää muuttaa Italian kanssa poikansa kanssa. Siellä Joe alkaa seurustella vaarallisen joukon kanssa ja tulee heroiiniriippuvaiseksi. Caterina on murtunut sydämestään ja toivoo houkuttelevansa poikansa takaisin turvallisempaan ja terveellisempään elämäntapaan.


Kuu elokuvajuliste 1979.

Kuu sai ristiriitaisia arvioita ja paljon kohua äidin ja pojan välisen seksuaalisuuden kuvaamisesta. Elokuvaa pidettiin raskaana, teennäisenä ja omaan napaansa tuijottavana. Roger Ebert kuvasi elokuvan juonta oopperamaisen epäuskottavaksi ja melodramaattiseksi ja sanoi Bertoluccin yrittävän saada ”saippuaoopperaa väkisin parittelemaan freudilaisen potilaskertomuksen kanssa”. 

Helsingin Sanomien Helena Yläsen mielestä elokuva on kuitenkin ”liian kaunis vihattavaksi”. Vioistaan huolimatta elokuva avautuu hänestä katsojalle omaleimaisena, persoonallisena ja vivahteikkaana: ”Siinä ei ole turhaa elettä, interiööriä tai tavaraa. Kaikki ne luokittuvat jollekin kulttuurin tai sielunmaiseman hyllylle.”




Suositut tekstit