Hitlerin tarina on täydellisesti Freytagin malli

 

Egon Friedell, Uuden ajan kulttuurihistoria 1–3 (Kulturgeschichte der Neuzeit 1–3 1927–31, suom. Erik Ahlman WSOY 1930–1933, kolmas painos Werner Söderström 1950) teossarja.

Teossarja on pakollista luettavaa uuden ajan kulttuurihistoriasta kiinnostuneille, ja josta on otettu useita painoksia, viimeiset vuosituhannen vaihteessa, myös pokkareita.

Friedell viittaa teoksissaan muun muassa tarinan kerronnassa Freytagin malliin; hänen mukaansa Napoléon Bonaparten elämä on kirjoitettu (eletty) Freytagin mallilla. Mutta koska Friedellin teossarja on kirjoitettu 1927–31, ei hän tiedä kertoa Adolf Hitlerin kirjoitetusta tarinasta. Hitlerin tarina on vieläkin täydellisemmin yhtä kuin Freytagin malli, ja siksi se onkin niin efektiivinen.

Juonirakenteen teoreetikko Gustav Freytag (1816 – 1895, silloinen Saksa) on analysoinut klassisia näytelmiä. Freytag tutki etenkin tragediaa ja esitti siitä oman mallinsa, verrattuna Aristoteleen Runousoppiin. Hänen mukaansa johdanto ja siinä esitelty ongelman kehittely muodostavat tragedian nousevan toiminnan. Toiminta kääntyy laskevaksi huippukohdan eli kliimaksin myötä ja päättyy katastrofiin.