Suomen sosialistinen työväentasavalta
Suomen sosialistinen työväentasavalta 29.1.1918–5.5.1918. Sisällissodan alkuperäiset rintamalinjat ja hyökkäykset helmikuun alussa 1918. Sinisellä merkitty Suomen hallituksen ("valkoiset") ja punaisella suomalaisten kapinallisten ("punaiset") hallitsema alue. Mustat viivat kuvaavat Suomen rautatieverkostoa tuolloin. Karttakuva on hyvä esimerkki sotien rintamalinjojen hajanaisuudesta yleensä ja siitä mitä alueita todellisuudessa eri osapuolet hallitsevat käytännössä. Väritykset eivät siis pidä aina paikkaansa. Kuva Wikimedia.
Suomen sosialistinen työväentasavalta oli nimi, jota Suomesta käytettiin Neuvosto-Venäjän hallituksen eli kansankomissaarien neuvoston ja Suomen punaisen hallituksen eli kansanvaltuuskunnan Suomen sisällisodan aikana 1. maaliskuuta 1918 solmimassa yhteistyösopimuksessa.
Nimitystä ”Suomen sosialistinen työväentasavalta” ehdotti sopimusneuvotteluiden yhteydessä kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja Vladimir Lenin. Kansanvaltuuskunnan hyväksymässä alkuperäisessä sopimusluonnoksessa oli sen sijaan esiintynyt nimitys ”Suomen tasavalta”. Suomen edustajat Edvard Gylling ja Oskari Tokoi hyväksyivät Leninin ehdottaman nimenmuutoksen ja se päätyi lopulliseen sopimustekstiin. Jälkeenpäin muu kansanvaltuuskunta moitti Gyllingiä ja Tokoita siitä, että nämä olivat antaneet Leninin päättää Suomen valtion nimestä.
Suomen sosialistinen työväentasavalta -lippu. Kuva Wikimedia
”Suomen sosialistinen työväentasavalta” hajosi, kun valkoiset voittivat sisällissodan ja punaisten johtajat pakenivat Neuvosto-Venäjälle, jossa kansanvaltuuskunta lakkasi toimimasta.
Tekstilähde Suomen sosialistinen työväentasavalta Wikipedia
