Johann Gottlieb Fichte - Kantista inspiroitunut idealisti, jonka Minän filosofia ja käsitys vapaudesta olivat keskeisiä varhaisromantiikalle
Johann Gottlieb Fichte. PHILOPEDIA
Filosofi Johann Gottlieb Fichte (1762–1814) oli Kantista inspiroitunut idealisti, jonka Minän filosofia ja käsitys vapaudesta olivat keskeisiä varhaisromantiikalle.
Fichte opiskeli 12-vuotiaasta lähtien Pfortan valtionkoulussa lahjakkaille oppilaille tarkoitetusssa lukiotason sisäoppilaitoksessa Saksi-Anhaltissa vuosina 1774–1780. Tässä kuuluisassa koulussa ovat opiskelleet myös Novalis, Friedrich Gottlieb Klopstock, Leopold von Ranke ja Nietzsche. Laitoksen henki oli puoliksi luostarimainen, ja vaikka annettu koulutus oli omalla tavallaan erinomaista, on kyseenalaista, oliko Fichten kaltaiselle luonteelle ja taustalle riittävästi sosiaalista elämää ja yhteyksiä maailmaan. Ehkä hänen koulutuksensa vahvisti taipumusta itsetutkiskeluun ja itsenäisyyteen, jotka ovat ominaisuuksia, jotka näkyvät vahvasti hänen opeissaan ja kirjoituksissaan.
Fichten pääkiinnostuksen kohteita olivat ontologia, metafysiikka ja epistemologia. Aluksi hän seurasi Baruch Spinozan jalanjäljissä, mutta myöhemmin hän kiinnostui Immanuel Kantin filosofiasta. Filosofiassaan, joka on jyrkkää idealismia, Fichte koettaa osoittaa, että kaikki olevainen ja koko maailman järjestys on hengen välttämätön tuote. Tietoisuuden perimmäinen olemus on Fichten mukaan Ego. Jumala on hänestä eettinen maailmanjärjestys, myöhemmin absoluuttinen olevainen, joka ilmenee vain eettisessä toiminnassa.
Jo elinaikanaan Fichten monitahoinen persoonallisuus joutui monenlaisten tulkintojen kohteeksi. Tuskin kukaan muu filosofi on herättänyt samaan aikaan niin paljon kunnioitusta ja vihamielisyyttä. Hänen älyllinen energiansa kykeni sekä lumoamaan että kauhistuttamaan väkivallallaan. Hänen tunne-elämänsä on rikas ja syvä. Runous koskettaa häntä, ja hänellä on itselläänkin runollinen lahjakkuus. Puhujan ylevä paatos, jota ruokki historiallinen aikakauden tehtäväntunto, oli kiehtova, mutta myös vieraannuttava.
Fichten olemuksensa perustavanlaatuinen elementti oli kuitenkin ylivoimainen tahto, joka oli yhtä tehokas sekä tiedossa että toiminnassa. Hän välitti vain siitä, minkä hänen oma ajattelunsa oli tunnistanut oikeaksi. Täydellisen sisäisen itsenäisyyden vuoksi hän halveksi kaikkia perinteen rajoituksia. Hänen korkein tavoitteensa oli persoonallisuutensa moraalinen itsevarmuus.
Kuvalähde Philopedia
Tekstilähde Wikipedia
