Kollektiivinen identiteetti
Persoonallinen ja kollektiivinen identiteetti rakentuvat kulttuurin, yhteiskunnan, biologian ja kokemusten risteyksessä. Persoonallinen identiteetti koostuu yksilölle tärkeistä ulottuvuuksista, kuten sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta ja poliittisesta kannasta. Kollektiivinen identiteetti liittyy samastumiseen ryhmiin ja johdonmukaisuuteen sosiaalisissa rooleissa. “Meihin” kuuluminen edellyttää myös käsitystä “toisista”. Ryhmäidentiteetit ovat siten olennainen osa myös persoonallista identiteettiä.
Lyhin ja täsmällisin termi ilmiölle, jossa ihminen sijoittaa itsensä kollektiiviseen identiteettiin tiedostamattaan, on implisiittinen samastuminen. Se tarkoittaa, että yksilö alkaa kokea “me”-kuulumista ilman tietoista päätöstä tai reflektiota.
Natsismi
Natsismi rakensi kollektiivista identiteettiä tietoisesti ja järjestelmällisesti. Sen ytimessä oli ajatus yhtenäisestä kansankokonaisuudesta, jonka jäsenyys määriteltiin rodullisin ja ideologisin perustein. Tämä identiteetti ei syntynyt spontaanisti, vaan sitä muokattiin valtion ohjaamilla keinoilla, jotka loivat voimakkaan me‑henkeä korostavan rakenteen.
Propaganda oli keskeinen väline. Goebbelsin johtama koneisto muokkasi tunteita, pelkoja ja käsityksiä uhasta. Symbolit, rituaalit ja massatilaisuudet vahvistivat tunnetta kuulumisesta suurempaan kokonaisuuteen. Visuaalinen yhtenäisyys, kuten univormut ja hakaristi, loi jatkuvan muistutuksen yhteisestä identiteetistä.
Kollektiivinen identiteetti rakennettiin myös rajaamalla ulkopuoliset. Juutalaiset, kommunistit ja muut “epäsopivat” ryhmät määriteltiin uhaksi, mikä oikeutti syrjinnän ja väkivallan. Tämä viholliskuvan luominen oli olennainen osa identiteetin manipulointia ja teki mahdolliseksi laajamittaiset rikokset.
Ilman tätä manipuloitua identiteettiä natsismi ei olisi saavuttanut tavoitteitaan. Yhteinen tarina, uhkakuvat ja tunne ylivertaisuudesta loivat pohjan sille, että suuri osa väestöstä hyväksyi tai sivuutti epäinhimillistämisen. Siksi natsismi on yksi historian selkeimmistä esimerkeistä kollektiivisen identiteetin tarkoituksellisesta muokkauksesta.
