Rosa Luxemburg sosialistinen filosofi ja vallankumouksellinen
 |
| Rosa Luxemburg (1895). WIKIMEDIA |
Rosa Luxemburg (1871–1919) oli puolalais-saksalainen vasemmistopoliitikko, sosialistinen filosofi ja vallankumouksellinen. Hän perusti yhdessä Karl Liebknechtin kanssa marxilaisen ryhmän, joka 1. tammikuuta 1919 tuli tunnetuksi nimellä Saksan kommunistinen puolue (KPD).
Varhaiselämä ja poliittinen herääminen Rosa Luxemburg (1871–1919) syntyi Zamośćissa, Venäjän valtaamassa Puolassa juutalaiseen perheeseen. Hän osoitti varhain lahjakkuutta kielissä ja opinnoissa, mutta liittyi jo nuorena vallankumouksellisiin piireihin. Poliittinen aktivismi johti pakenemiseen Sveitsiin 1889, missä hän opiskeli Zürichin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi 1897. Luxemburg vastusti sekä Venäjän että Puolan nationalistisia suuntauksia ja korosti kansainvälistä luokkataistelua. Hän oli mukana perustamassa Puolan ja Liettuan sosialidemokratiaa (SDKPiL), joka hylkäsi kansallismielisyyden sosialistisen internationalismin hyväksi. Nousu Saksan sosialistisen liikkeen johtohahmoksi Muutettuaan Saksaan 1898 Luxemburgista tuli nopeasti Saksan sosialidemokraattisen puolueen (SPD) radikaalin siiven keskeinen teoreetikko. Hän kritisoi Eduard Bernsteinin reformismia teoksessaan Social Reform or Revolution? (1899), korostaen vallankumouksen välttämättömyyttä. Vuoden 1905 Venäjän vallankumous inspiroi häntä kehittämään massalakon teoriaa, jossa korostui työväenluokan spontaani toiminta. Luxemburg toimi myös kansainvälisessä sosialistisessa liikkeessä ja opetti SPD:n puoluekoulussa. Hänen analyysinsa kapitalismin laajenemisesta teoksessa The Accumulation of Capital (1913) teki hänestä merkittävän talousteoreetikon. Ensimmäinen maailmansota ja Spartakus-liike Luxemburg vastusti jyrkästi militarismia ja Saksan osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan, mikä johti toistuviin vankeustuomioihin. Vankilassa hän kirjoitti Junius-pamfletin, jossa hän tuomitsi sodan imperialistiseksi. SPD:n sodan tukeminen johti Luxemburgin irtautumiseen puolueesta ja Spartakus-liikkeen perustamiseen Karl Liebknechtin kanssa. Liike pyrki vallankumoukselliseen sosialismiin ja vastusti sotaa sekä autoritaarista politiikkaa. Spartakus-liike muodostui myöhemmin Saksan kommunistisen puolueen (KPD) ytimenä. Vallankumous ja kuolema Saksan marraskuun vallankumouksen (1918) aikana Luxemburg kannatti demokraattista sosialismia ja varoitti liiallisesta keskittämisestä. Hän vastusti sekä oikeiston että bolševikkien autoritaarisia suuntauksia. Tammikuussa 1919 Spartakistikapinan kukistamisen jälkeen Luxemburg ja Liebknecht pidätettiin ja murhattiin Freikorpsin oikeistoradikaalien toimesta. Luxemburgin perintö elää hänen teorioissaan massalakoista, demokratiasta ja kapitalismin kriiseistä, ja hänestä on tullut kansainvälisen vasemmiston symboli. Tekstilähteet Rosa Luxemburg: A Life — Peter Nettl, 1966 Red Rosa — Kate Evans, 2015 Rosa Luxemburg: Her Life and Work — Paul Fröhlich, 1940 The Letters of Rosa Luxemburg — toim. Peter Hudis & Kevin Anderson, 2011 Rosa Luxemburg: Theory and Practice — John Peter Nettl, 1966 The Legacy of Rosa Luxemburg — Norman Geras, 1976 Rosa Luxemburg and the Critique of Political Economy — Michael Löwy, 2016 The Rosa Luxemburg Reader — toim. Peter Hudis & Kevin Anderson, 2004 Rosa Luxemburg: Socialism or Barbarism — toim. Georg Lukács ym., 1971 Rosa Luxemburg: Revolutionary Socialist — J. P. Nettl, 1969 |
