Varjossa kasvatettu

 

Androgyyni kuvituskuva

Demian kasvoi talossa, jossa hiljaiset seinät kuuntelivat enemmän kuin ihmiset. Äiti seurasi häntä kaikkialle, kuin näkymätön lanka olisi sitonut heidät yhteen. Se oli symbioottinen suhde, jossa äidin läheisyys ei ollut turvaa vaan rajattomuutta. Demian oppi jo varhain, että hänen tunteensa olivat vain kaikuja äidin omista. Jos äiti hymyili, hän hymyili. Jos äiti murtui, hän murtui mukana. Hän ei tiennyt, missä hän itse alkoi.

Äiti oli viehättävä, tavalla joka ei ollut pinnallista vaan syvää: hänen katseensa oli kaunis, hänen naurunsa kevyt, ja hänen läsnäolonsa sai ihmiset tuntemaan olonsa nähdyiksi. Demian muisti, miten naapurit puhuivat hänestä ihaillen, miten ystävät sanoivat, että äidissä oli jotakin poikkeuksaisen kaunista. Ja se oli totta. Hän osasi rakastaa niin kokonaisvaltaisesti, että Demian tunsi olevansa maailman tärkein ihminen.

Äidin ailahteleva käytös oli kuitenkin kuin säätilojen vaihtelua. Yhtenä hetkenä hän oli ylitsevuotavan rakastava, toisena kylmä ja julma. Demian oppi lukemaan jokaisen eleen, jokaisen hengityksen. Äidin persoonallisuuden piirteet tekivät hänestä arvaamattoman, ja Demianista tuli hänen tunteidensa vartija. Hän oli lapsi, mutta kantoi aikuisen vastuuta. Se oli puhdasta parentifikaatiota, roolinvaihdosta, joka riisti häneltä lapsuuden keveyden.

Aikuisena Demian huomasi toistavansa samaa kaavaa. Hän valitsi ihmisiä, jotka tarvitsivat häntä enemmän kuin rakastivat. Hän ei osannut sanoa ei, ei osannut poistua tilanteista, jotka satuttivat. Hän oli oppinut koodependenssin kielen: toisen tarpeet olivat aina tärkeämpiä kuin omat. Hänestä tuli pelastaja, joka unohti itsensä. Jokainen suhde tuntui jatkavan äidin ja pojan vanhaa tarinaa, eikä Demian tiennyt, miten kirjoittaa uuden.

Eräänä yönä Demian istui yksin ja tajusi, että hänen elämänsä oli rakentunut kiintymyssuhteen häiriöiden varaan. Hän ei ollut koskaan saanut kasvaa erilleen, oppia itsenäisyyttä tai tuntea turvallista etäisyyttä. Hän hengitti syvään ja antoi ajatuksen viipyä: ehkä hän voisi vielä oppia. Ehkä symbioosi voisi murtua, koodependenssi hellittää ja parentifikaation paino keventyä. Ehkä hän voisi olla ensimmäistä kertaa vain Demian, ei äidin jatke.

Mihin psykiatrisiin ilmiöihin tämä yleensä liittyy

Kiintymyssuhteen häiriöt — erityisesti turvaton kiintymys (ahdistunut tai välttelevä).

Lähde: Bowlby, J. Attachment and Loss (1969–1980).

Koodependenssi — suhde, jossa toinen osapuoli kantaa kohtuuttomasti toisen tunteita, tarpeita ja vastuuta.

Lähde: Beattie, M. Codependent No More (1986).

Vanhemman persoonallisuuden piirteet — erityisesti epävakaan (borderline) tai narsistisen persoonallisuuden piirteet voivat johtaa rajattomuuteen ja lapsen emotionaaliseen ylikuormittumiseen.

Lähde: American Psychiatric Association, DSM‑5 (2013).

Parentifikaatio — lapsi joutuu ottamaan aikuisen roolin, kantamaan vanhemman tunteita tai vastuuta.

Lähde: Jurkovic, G. Lost Childhoods: The Plight of the Parentified Child (1997).

Symbioottinen suhde — äiti ja poika muodostavat liiallisen, rajattoman läheisyyden, jossa pojan autonomia ei kehity normaalisti.

Lähde: Mahler, M. The Psychological Birth of the Human Infant (1975).