Feminismi. Nyt.



Essee Ovatko miehet miehiä ja naiset naisia? Tähän vastattiin ainakin nuorempien miespuolisten osalta aikaisemmin, että pojat on poikia. Tätä pidettiin selviönä ja näin meille opetettiin. Feministit ennen ja nyt ovat tutkineet asiaa. 

Sukupuoli ei ole olemista vaan tekemistä

Yhdysvaltalaisen filosofi ja feminismin teoreetikko Judith Butlerin (s.1952) kuuluisin teesi on, että sukupuoli ei ole olemista vaan tekemistä, se on performatiivi. Sitä tuotetaan sosiaalisissa käytännöissä tiettyjä sääntöjä ja normeja toistamalla. Butler on tässä kirjailija, filosofi ja feministi Simone de Beauvoirin (1908 - 1986 Ranska) jalanjäljillä. De Beauvoirin lainatuin lause on "naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan", mikä tiivistää Beauvoirin näkemyksen naiseudesta: yhteiskunta sosiaalistaa naiset toisiksi suhteessa miehiin, yhteiskunnan vahvempaan puoliskoon. 


Judith Butler kuvattuna vuonna 2013.

Butlerin työllä on ollut huomattavaa vaikutusta feministiseen- ja queer- teoriaan ja kulttuuritutkimukseen sekä myös mannermaiseen filosofiaan yleensä. Kesti kuitenkin reilut parikymmentä vuotta ennen kuin Butlerin merkkipaalu Hankala sukupuoli (Gender Trouble: Feminism and the Subversion of Identity, 1990) aktualisoitui. Sitä ennen Butler on muun muassa "palkittu” ensimmäisellä palkinnolla Philosophy and Literature -lehden "Bad Writing” -kilpailussa.

Butlerin filosofia, ajatukset sukupuolirooleista ovat muodostuneet todellisuudeksi, josta hyvänä esimerkkinä varhaiskasvatuksen toiminta, joissa ei enää eritellä tyttöjä ja poikia. 

"Jos miesten pitäisi elää naisten tavoin, heistä tulisi samanlaisia" - Mary Wollstonecraft

Vielä varhaisempi feministi ja naisasianainen Mary Wollstonecraft (1759 – 1797 Yhdistynyt kuningaskunta) on kirjoittanut, että jos miesten pitäisi elää naisten tavoin, heistä tulisi samanlaisia. Samaa teemaa on varioinut sittemmin muun muassa kirjailija Joanna Russin (1937 – 2011 Yhdysvallat) teoksessaa Miesnainen (The Female Man, 1975). Tämä naiskirjallisuuden genren klassikkoromaani seuraa neljän naisen elämää rinnakkaisissa maailmoissa jotka eroavat toisistaan ​​ajallisesti ja paikallisesti. Kun naiset siirtyvät toistensa maailmoihin, hämmästyvät he miten erilaiset näkemykset ihmisillä on naiseuden käsitteistä eri maailmoissa. Lopulta kohtaamiset saavat heidät arvioimaan elämäänsä ja muokkaamaan ajatuksiaan siitä, mitä naisena oleminen todella tarkoittaa.


Joanna Russ: The Female Man (1977)

Sosiaalinen perimä, sukupolvilta toisille kiertävät roolimeemit vaikuttavat ihmiseen. Mutta vaikuttaako puhdas fyysinen olomuoto, entä seksuaalisuus? Eri ihmisissä on erilaista seksuaalisuutta. Aikaisemmin on saatettu ajatella että lapsen kasvatus, elinympäristö, koti, läheiset ja muut kasvamiseen vaikuttavat tekijät saattavat vaikuttaa ihmisen seksuaalisuuteen, se siis ikään kuin muovautuisi henkilön kasvaessa. 

Hiljattain julkaistiin tieteellinen tutkimus, jossa kerrotaan seksuaalisuuden muodostuvan äidin kohdussa: Helsingin Sanomat uutisoi nettiartikkelissaan vuonna 2018 uutta tietoa ihmisen seksuaalisuudesta otsikolla "Tutkijoiden teoria buch- ja femme-naishomoparien biologisesta alkuperästä". Tutkijat ovat rakentaneet tässä teorian siitä, miten sikiöstä tulee lesbo – ja vielä tarkemmin, femme tai butch. Tutkimusten mukaa erilainen hormonialtistus sikiöaikana on selittävä tekijä jaolle. Maskuliininen butch ja feminiininen femme ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia termejä. Käsitteet syntyivät 1900-luvun lesboyhteisöissä, mutta ovat nykyään käytössä myös muiden sukupuolten edustajien keskuudessa. 

Essentialismi määrittelee ihmisen olemusta

Ranskalainen feminismi oli erityisesti Ranskassa 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle vaikuttanut feministinen liike, joka voidaan lukea osaksi mannermaista filosofiaa. Yksi ranskalaisen feminismin pääteemoja on anti-essentialismi. Essentialismi eli olemusajattelu on käsitys, jonka mukaan asioilla on eräänlainen sisäänrakennettu olemus, joka tekee niistä sellaisia kuin ne ovat. Essentialismi on noussut poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi etenkin postmodernin teorian myötä, joka on arvostellut vähemmistöihin tai tiettyihin ryhmiin suhtautumista ennakkoluuloisesta essentialismista. Tässä siis ajatellaan, että kun ihminen kuuluu tiettyyn ryhmään (esim. ryhmään naiset), hän on siten tietynlainen stereotyyppi. Ranskalainen feminismi on kiistänyt tämän. Näkemyksen mukaan naiset eivät ole erillisiä, itsenäisesti olemassa olevia entiteettejä, joilla on pysyvä olemus, vaan heidän olemuksensa ovat pikemminkin riippuvaisia kontekstista ja tavastamme määritellä ja luokitella asioita.

"Sosiaalisesti konstruoidulla ja ”aidolla” todellisuudella ei ole mitään eroa"-  Nancy C. M. Hartsock

Standpoint-feminismi teoria tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan naisilla on marginalisoidusta asemastaan johtuen mahdollisuus tuottaa todempaa tietoa todellisuudesta. Teoria selvittää tiedon ja tietämisen mahdollisuutta ja laatua. Standpoint-teorian muotoili ensimmäisenä yhdysvaltalainen naistutkimuksen professori Nancy C. M. Hartsock (1943–2015) 1970-luvulla. Keskeinen ajatus Hartsockin teoriassa on, että tiedon analyysin tulee ottaa huomioon analyysin tekijän asema (sukupuoli ) yhteiskunnassa. Hartsock on käsitellyt marxilaiseen teoriaan pohjautuvaa feminististä standpoint-teoriaa sukupuolen perspektiivistä ja lisännyt siihen objektisuhteiden teorian, joka selittää miesten ja naisten erilaisen kokemuksen todellisuudesta. Objektisuhteiden teorian lisäämisestä seuraa, että sosiaalisesti konstruoidulla ja ”aidolla” todellisuudella ei ole mitään eroa vaan ne ovat yhtä päteviä. 

Tietoa voidaan tehdä myös omilla ehdoilla

"Eloonjääminen ei ole akateeminen taito [...] se edellyttää oppimista, miten teoistamme tehdään vahvuuksia. Isännän työkaluilla ei nimittäin koskaan voida purkaa isännän taloa. Niiden avulla voimme hetkittäin voittaa hänet omassa pelissään, mutta ne eivät koskaan mahdollista todellista muutosta" on kirjoittanut yhdysvaltalainen runoilija ja feministi Audre Lorde (1934 –1992). Lainaus löytyy oppikirjasta Avainsanat : 10 askelta feministiseen tutkimukseen Anu Koivunen, Marianne Liljeström (toim.). Teosta on käytetty myös sukupuolentutkimuksen (aiemmin: naistutkimus) oppikirjana Suomessa. Teoksen mukaan feminismin teoriaa on jo pitkään luonnehtinut myös jälkistrukturalistisille teorioille ominainen "kaksoistietoisuus". Tämän mukaan feministinen tutkimus on samanaikaisesti sekä historiallisissa ja kulttuurillisissa valtasuhteissa ja ideologioissa rakenteissa määriteltyä -niiden sisällä syntynyttä -että niiden ulkopuolelle tai niiden marginaaliin paikantunutta tutkimusta. 

Feminismi on rakentanut teoriaa tiedon purkamisesta ja rakentamisesta omilla ehdoillaan, omilla työkaluillaan. Tämä nousi esille feminismissä 1970-80-lukujen vaiheilla.

"Johtava kerros hallitsee yhteiskuntaa elitistisen kulttuurin avulla" - Antonio Gramsci

Onko purkamisessa käytettyjä työkaluja etsitty aikaisemmin yhteiskuntafilosofiassa? Yhteiskuntafilosofi Antonio Gramscin (1891 – 1937 Italia) kehitteli samoja teemoja 1920- ja 1930-luvuilla. Hänen yhteiskuntafilosofiansa pääteeman mukaan yhteiskunnallinen kehitys, kapitalismin hajoaminen, tapahtuu työväen oman kulttuurin kehityksen kautta. Gramscin katsoi, että johtava kerros hallitsee yhteiskuntaa elitistisen kulttuurin avulla, siihen sisäänrakennettujen vakiintuneiden ja periytyvien käytäntöjen avulla. Gramscin mielestä johtava luokka on mahdollista vaihtaa kehittämällä oman luokan (työväen) hallitseva kulttuuri.

Ranskalainen feminismi on saanut paljon aikaiseksi. Se on ujuttanut feminismiä kulttuuriin filosofian ja kirjallisuuden avulla. Ranskalaista feminismiä erottaa esimerkiksi englanninkielisestä feminismistä lähestymistapa, joka on samaan aikaan sekä filosofisempi että kirjallisempi. Liikkeen feministien kirjoitukset ovatkin metaforisia ja käsitteellisesti rikkaita enemmän kuin pragmaattisia. 

Kapinallisia feministikirjailijoita

Ranskalaisen feminismin edelläkävijöiden lukulista johdattelee meidät tämän päivän teemoihin; listalta löytyvät esimerkiksi mainittu Simone de Beauvoir sekä lisäksi Sidonie-Gabrielle Colette, George Sand ja Marguerite Duras.

"Sukupuolten tasa-arvo on myös osa yleistä tasa-arvoa" - Victor Hugo

Feministinen kirjailija George Sand (1804 – 1876 Ranska) ei pyrkinyt teksteissään näkyvän todellisuuden kuvaamiseen vaan totuuden ihanteen etsimiseen. Sand oli myös yksi ensimmäisistä merkittävistä 1800-luvun naisista, jotka päättivät käyttää miesten pukuja julkisesti. Hän haastoi muotin millainen naisen pitäisi olla ulkoiselta tyyliltään: vuonna 1800 poliisi oli antanut määräyksen, jossa naisia ​​vaadittiin hakemaan lupaa miesten vaatteiden käyttämiseen. Sand käytti miesten pukuja ilman lupaa, osaksi siitä syystä, että hän pääsi näin paikkoihin mihin vain miehet pääsevät ja osaksi siksi koska hän halusi tehdä niin. Kirjailija Victor Hugo sanoi George Sandin hautajaisissa: "Ranskan vallankumous on saatettava päätökseen, aloitettava sukupuolten tasa-arvo, koska se on myös osa yleistä tasa-arvoa. Tämän aloittamiseen tarvittiin suuri nainen. Oli tarpeen todistaa, että nainen voi olla yhtä vahva kuin mies, menettämättä herkkyyttään ...George Sand osoitti tämän"


Eugène Delacroix'n maalaama muotokuva George Sandista.

Seksuaalinen vapautuminen oli yhteiskunnallinen liike, joka haastoi perinteiset seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin liittyvät käyttäytymismuodot koko läntisessä maailmassa 1960-luvulta 1980-luvulle. Feministinen kirjailija Sidonie-Gabrielle Colette (1873 – 1954 Ranska) kirjoitti seksuaalisesta vapautumisesta ennen termin keksimistä. Hänen kirjoissaan Claudine roolihenkilö (viittaa kirjailijan Colette nimeen) kertoo esimerkiksi suhteistaan naisiin ja vapaista suhteista avioliitossa. Samaan aikaan romaanien Claudine, sekä kirjailija todellisessa elämässä, kävivät vuorotellen miehensä kanssa rakastelemassa samaa avioliitossa olevaa kustantajan vaimoa. Iltaisin kirjailijapariskunta maisteli yhdessä näitä tapahtumia ja kirjoitti niitä romaanin sivuille. Samalla avantgardistinen kirjailijapariskunta visioi kirjojen tulevia juonenkäänteitä, siis myös omaa toimintaansa.

Kirjailija ja elokuvaohjaaja Marguerite Durasia (1914 - 1996 Ranska) pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä ranskalaisista kirjailijoista ja kulttuurivaikuttajista. Hänen teoksensa kuvaavat usein naisia, joiden asiat ovat ulkoisesti kunnossa, mutta ovat ikävystyneitä eivätkä saa otetta muihin ihmisiin tai ympäristöönsä. Hänen tekstinsä kuvaavatkin usein eristyneisyyttä. Duras on kirjoittanut vallasta ja ideologioista: "Lapsesta saakka meidät on velvoitettu järjestämään elämämme karsimalla siitä pois kaikki epäjärjestelmällisyys. Ja tuossa tyhjyyden pelossa ovat vallan juuret: tahdossa rakentaa suojamuuri pienintäkin pelosta juontuvaa uhkaa vastaan.” 

Duras kertoo meille miksi emme pääse eroon ideologioista. Ideologia on ohjeelliseksi muodostunut aatteiden kokoelma, poliittinen näkökulma todellisuuteen tai kaavoittuneeksi muuttunut poliittinen käytäntö, joka heijastaa tietyn yksilön, ryhmän, yhteiskuntaluokan tai kulttuurin tarpeita ja pyrkimyksiä. Ovatko sukupuolien roolimallit myös ideologioita? Feminismi. Nyt.


Tekstilähteet:
- Wikipedia. Judith Butler. Verkkosivusto.
- Butler, Judith; Pulkkinen, Tuija; Rossi, Leena-Maija, 2021. Hankala sukupuoli — Feminismi ja identiteetin kumous. Helsinki: Gaudeamus.
- Wikipedia. Simone de Beauvoir. Verkkosivusto.
- Wikipedia. Mary Wollstonecraft. Verkkosivusto.
- Wikipedia. The Female Man. Verkkosivusto.
- HS, 2018. "Suomalaiset tutkijat loivat teorian butch- ja femme-lesbouden biologisesta alkuperästä – ”Tämän suorempia todisteita tiede ei voi koskaan tarjota”". Verkkosivusto.
- Wikipedia. Ranskalainen feminismi. Verkkosivusto.
- Wikipedia. Audre Lorde. Verkkosivusto.
- Koivunen, Anu; Liljeström, Marianne; (toim.), 2004. 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Tampere : Vastapaino.
- Lunch at Tiffany`s, 2021. Yhteiskunnallinen muutos saavutetaan kulttuurin avulla - Antonio Gramsci. Blogi /verkkosivusto.
- Wikipedia. George Sand. Verkkosivusto.
- Wikipedia. Colette. Verkkosivusto.
- Wikipedia. Marguerite Duras. Verkkosivusto.
- HS, 2021. "Viikon suosituksissa nuori prinssi rakastuu, naiset elävät kaltereiden takana ja Marguerite Duras puhuu taiteestaan". Verkkosivusto.

Suositut tekstit