Sumerilaiset ottivat ensimmäisinä ratkaisevan askeleen taikauskosta kohti tieteellistä maailmankuvaa
Sumerilainen jumalatarpatsas. Sen arvellaan esittävän jumala Bauta. (Wikimedia)
Sumer oli varhainen sivilisaatio Mesopotamiassa noin 4000–2000 eaa. Sumerin alue oli nykyisessä Etelä-Irakissa Eufrat- ja Tigrisjokien laaksoissa. Sumer oli maailman ensimmäisiä korkeakulttuurin ja tieteen alueita. Sumerilaiset ottivat ensimmäisinä ratkaisevan askeleen taikauskosta kohti tieteellistä maailmankuvaa.
Sumer oli varhaisimpia korkeakulttuurin keskuksia ja kaupungistuneita alueita. Maa oli kuitenkin jatkuvasti hajanainen ja koostui keskenään kilpailevista kaupunkivaltioista. Uskonto ja temppeli ohjasivat Sumerissa suurta osaa yhteiskunnasta. Tyypillistä sumerilaista kaupunkivaltiota johti pappiskuningas ensi. Kullakin kaupungilla oli oma suojelusjumalansa. Temppeli vuokrasi maata viljelijöille, kävi kauppaa ja verotti. Uskonnollinen ylimystö oli vallan huipulla, mutta sillä oli velvollisuus järjestää kansalle muun muassa uskonnollisia juhlia.
Sumerin kaupunkien aikaansa nähden suuri koko pohjautui tehokkaaseen kasteluviljelyyn, joka mahdollisti suuret viljasadot. Sumerilainen kauppa ulottui laajalle aina Intiaan asti. Sumer kävi kauppaa, koska maassa oli vähän puuta, metalleja ja kiveä.
Sumerilaiset keksivät muun muassa kirjoitustaidon ensimmäisinä maailmassa. Nykypäiviin sumerilaisesta kulttuurista on säilynyt muun muassa seksagesimaali- eli 60-järjestelmä, jonka vuoksi tunti jaetaan 60 minuuttiin ja ympyrä 360 asteeseen. Lisäksi sumerilaisen uskonnon ja mytologian piirteitä on havaittavissa idän suurissa uskonnoissa ja kreikkalaisessa mytologiassa.
Sumerin uskonto oli monijumalainen. Jumalia oli tuhansia, joista muutamat nousivat toisia merkittävämpään asemaan. Sumerilaisten neljä pääjumalaa olivat taivaan jumala An, hänen puolisonsa, maan jumalatar Ki sekä veden jumala Enki ja ilman jumala Enlil, jotka muodostivat ”pyhän kolminaisuuden” (Ki oli ulkopuolella).
Tekniikassa sumerilaiset olivat edelläkävijöitä, sillä he keksivät pyörän ja auran noin vuoden 3500 eaa. tienoilla sekä rakensivat ensimmäiset merenkulkuun kelpaavat alukset, joissa he käyttivät bitumia vesieristeenä 2400-luvulta alkaen. Keinokastelujärjestelmä paransi satoa ja mahdollisti suurikokoisen valtakunnan rakentamisen. Se koitui kuitenkin sumerilaisten kohtaloksi, sillä kasteluvesi toi mukanaan suoloja maanpinnalle ja teki maasta viljelykelvotonta.
Merkittävin suomalainen Sumer-tutkija on professori Armas Salonen (1915-198) jo on julkaissut aiheesta tutkimustyötä ja kirjallisuutta.
Tekstilähde Sumer Wikipedia
Armas Salonen blogiteksti
Kuvien lähteet Wikimedia ja Pinterest
